Kuusi kuvaa kesästä

Puutarhaterapiaa

blogiin polkuni kulki toisen blogin kautta...
kaipa sinne houkutteli kurkkimaan HAASTE....

minähän olen heikkona niihin.

Haasteen aiheena on KUUSI KUVAA KESÄSTÄ

Voih - kuvia olisi ollut vaikka kuinka paljon.
Yritin tiivistää ne tärkeimpiin - itseäni ilmaiseviin. 

Niimpä ensimmäisenä on tietenkin kuva fillareista.
Ne kuuluvat niin-niin kesäämme, toki muihinkin vuodenaikoihin,
mutta kesällä on enemmän aikaa (päivät ovat pidempiä, enemmän loma jne.)
polkaista niillä pisin metsiä, kallioita, rantoja!
Maastopyöräily on ihan intohimo!! 🚴‍♀️🚴🏼‍♂️

Nokipannukaffet ja ruokailu ulkona, kivilla, kallioilla, kannonnokassa.
Voiko olla ihanampaa kun pieni risukeitin - jonka avulla jo kolmena kesänä
on kokattu aamupalat, lounaat ja gourmet-illallisetkin.... 

Ulkona luonnonhelmassa syöminen - siinä on vain sitä jotain!

Illallisjuomat auringonlaskua odotellen!
Näihin maisemiin kun silmänsä ummistaa...
niin ei voi kuin herätä reippaana.... hyppäämään taas satulaan. 

Fillarin satulassa on löydetty monta upeaa paikkaa

- joihin ei autolla olisi päässyt ja kävellen jaksanut!

Koti-kesäoloissa nukutaan "hippipakussamme".
Sen kuvan nyt karsin pois... kun oli vain 6.

Reisun päällä kauempana majoitumme telttoihin, retkeilymajoihin, vaelluskämppiin.
Tämä kuva on Malawilta Mount Mulanjeen ylimmältä basecampilta.
Yö pilvien yläpuolella piirtyi viime elokuussa piirtokalvolle varmasti lopuksi ikää.

Viime kesäinen Hangonniemen yösijamme oli myös uskomaton
- eikä siellä tarvinnut olla yksin.
Olisipa tähän saanut mukaan tuon yksinäisen joutsenen laulun!
Mistähän se kertoi.... ikävästä, surusta... vaiko vain huolenpidosta.
Puolisoa ei tullut näkyviin koko yönä, eikä vielä aamullakaan. 

Kesää kohden kohisten mennään - kevätkin on loistavaa aikaa seikkailla
ja eipä ole hassumpia lumisetkaan metsäpolut polkaista. 

Kiitos mukavasta haasteesta - napatkaa ihmeessä kaikki
ketkä haluatte palata muistoissanne kesään!!

Let it be...

Beatlesia akustisesti ja vanhalta kunnon vinyyliltä...
Filminauhaa, bridgeä, yatsya, palapelejä unohtamatta...

Ruottinkieli.... sitäkin ripaus korttiin toivottiin...
mihis sen piilotin - löytyykö edes?

Uniikkeja kortteja on niin-niin ihanaa suunnitella ja toteuttaa...
Niin kiitollinen ja tästäkin tuotto Afrikkaan
- 2 tyttöä saa tällä kortilla koulutarvikkeet koko vuodeksi!!

Ihan uskomatonta, että itselleen näin mieluisalla tekemisellä voi tarjota 
 mielekästä ja kehittävää tekemistä maailman toiselle puolelle motivoituneille lapsille.  

Tuleekohan Pääsiäisenä Ronin Kultamunia kauppoihin? 

Oli tämäkin mummo helistelemässä suklaamunia viime vuonna...
askartelupiireissä kiersi huhu, että tuon korttipakan tunnistaa äänestä...
No - ei ihan ekalla osunut meikäläisen nuottikorvaan,
mutta jälkikasvu söi mielellään mummon hutiostot!!

Toista pakkaa voisi mennä helistelemään, sillä sen verran "korttitemppuja"
olen tässä vuoden aikana tehnyt... että pakka käy vähiin. 

Omaan silmään mieluisimmat yksityiskohdat tässä kortissa ovat

kitaran kielet kimallelangasta ja tuo levysoittimen neula liikkuu oikeasti.
Soimaan en kuitenkaan saanut....🤣😅😂

Miellyttääkö sinun silmää jokin? 

4 seinän sisällä

Koko viikonloppu neljän seinän sisällä.
Eikä syynä liukkaat tai sadekelit - niistäkin tämä jengi olisi tykännyt,
mutta pikkuvieraidemme toisen toipuva- ja varsinkin toisen raju alkava vatsatauti. 

Kipolle oli käyttöä useammankin kerran, kuume kohosi lähelle 40
ja kipukin sai miettimään, että onko kyseessä umppari...
mutta kun sisaruksellaan oli ollut juuri vähän vastaava
- joskin huomattavasti lievempi, niin vatsatautina hoidettiin.
Sinä se sitten pikkuhiljaa alkoi paranemaankin, 
kirja pysymään kädessä ja edes neste sisällä. 

Terveet päästettiin jo keittiöön ja että siellä syntyi innovatiivisia ihanuuksia 

Kämppä oli koko viikonlopun matoton sairastupa ja peliluola!
Sunnuntaina nähtiin jo hieman pystymmässä asennossa oleva "heikoin lenkki"!

Vitamiini-tankkaukset tarjolle, mutta ei vielä maittanut kuin terveemmälle. 
Kolmas oli jo futiskentällä, mutta mummo&ukko ei tällä kertaa fanittamassa!

Vitamiineja viikkoosi!!

Vähillä unilla, mutta onnellisena,
että oli vain vatsatautia... ja eipä ainakaan vielä ole meille tarttunut!!
Joten mars matkaan - arkiseen aherrukseen...

V-W

A-B-C... D-E-F... G-H-I... J-K-L...

  M-N-O... P-Q-R... S-T-U... V-W

Villiä-vallotonta-vessassakin vauhdikasta wallattomuutta!

Kyllä kirjaimilla on vaan niin kiva leikkiä, 

 ja valokuvilla ja paperinsilpuilla....
Mä lienen parhaassa leikki-iässä...

Haaste löytyy Facen Skräppääjät ryhmästä

ja ellet ole facessa- niin osallistua voit lähettämällä kuvat "kirjaimistasi"
 repo.pirjo (at) gmail.com

   

Fillaroiden pyrkimys edes pikkuisen parempaan arkeen

Ukkokulta huolsi loppuviikosta (lakkoillessaan) fillarit
ja pitihän niitä päästä sitten testaamaan.
Kunnon treenit onkin syytä saada käyntiin - sillä toukokuu lähestyy...
ja silloin pitäisi pyllyssä, pohkeissa ja reisissä olla paukkuja!!

Sää oli mitä mainioin viilettää pisin metsäisiä polkuja ja järven-, sekä meren rannan jäitä.

Luolavuorelle on rakennettu uudet kuntoportaatkin
- eivät liene vielä virallisesti auki, kun yläpäässä puomit ja teipit.

Palasi mieleen Kapua-treenit.

Nyt treenataan fillarin satulassa
- sillä palaamme takaisin Afrikkaan toukokuun puolivälissä.
Nyt ei huiputeta vuoria - vaan yritetään konkreettisesti polkea tyttöjä kouluun.

Koulumateriaaleihin keräämme varoja fillaroiden
ja tuttuun tapaan kortteillen ja askarrellen!!

Tavoitteena, että maailma olisi näiden räpellysten
 ja reisujen jälkeen pikkuisen parempi paikka meille kaikille!

Jos keväällä on tarvetta uniikille kortille esim. äitienpäiväksi,
valmistuville, synttäreitään juhliville tai vaikkapa "kissanristiäisiin"
- niin ota yhteyttä repo.pirjo(at)gmail.com

Jäällä oli vilkasta menoa niin retkiluistimin, kävellen kuin pilkkienkin!

S-T-U

 A-B-C... D-E-F... G-H-I…J-K-L...

  M-N-O... P-Q-R... S-T-U...

Aapis-Aakkos-Albumia tehdessä yhdistyy useampi lempijuttuni.
Aakkoset, valokuvat, muistot ja VÄRIT!!

Sivujen väri-ideat = korostukset (vai mitä ne sitten onkaan?)
olen napannut usein vaatteista tai jostain kuvasta "pomppaavasta" väristä.
Kortteja tehdessä pysyttelen usein aika samoissa väri- ja sävyvalinnoissa,
mutta valokuvien kera huomaan rohkeammin käyttäväni värejä.
Tavoitteena tietty se, että kuvat erottuisivat taustastaan.  

Tiistainen "Värittäjien" kokoontuminen on monella tapaa terapeuttinen.
Samanhenkiset näpertäjät kokoontuvat yhteen:
ideat ja motivaatio kasvaa toinen toistemme töistä.

Allaolevaa "sotkua" saimme viime tiistaina aikaan....

Tunnistatko millä puolen ja missä kohtaa pöytää minä olen istunut?

S-T-U... näin ne etenee...
Alkaa tuntua jo itsestäkin, että loppusuoralla ollaan.

Toiset aakkoset kutkuttaa ellei jo silmissä, niin mielessä ainakin...
ja pirskatti kun Sartsa sai aikaan jo kolmannenkin idean...

No - onneksi Wappuun on vielä rutkasti aikaa...
eli ennätät varsin mainiosti vielä mukaan...

Haaste löytyy Facen Skräppääjät ryhmästä

ja ellet ole facessa- niin osallistua voit lähettämällä kuvat "kirjaimistasi"
 repo.pirjo (at) gmail.com

Kolme kuvaa kuukaudessa - Helmikuu

Helmikuun HARMAUS on ollut yksinkertaisesti kiehtovaa.
Lämpötilat ovat vaihdelleet siihen malliin, että piskuinen järvemme
on välillä ollut salaperäisen usvan peitossa ja välillä näyttänyt kaikki pastillin värinsä.
Alkaisipa joku kuukausi Peellä: pastelli, pinkki jne.
- niitä värikkäitä kuvia olisi paljon enemmän.

Lisääntyvä valoisa aika on saanut HURJAPÄÄN liikkeelle
- ihanaa kun työpäivän päällekin voi lähteä vielä polkaisemaan.

Pimeällä en sentään poluilla polkaise.
Pakosti peetä pukkaa hoota pontevammin, mutta eikös se KOLME riittänyt, hih... 

Kolmantena HUPUT 

sillä sen verran HYYTÄVIÄ kelejäkin on helmikuu tarjonnut,
että pirtsakan punaiset posket on  
reippailijat kaupanpäällisinä saaneet. 

Hoo - ihana kirjain.... näitä olisi tullut helposti enemmänkin,
mutta tuota-pikaahan otetaan uusiski Ämmän jälkeen,
joten jotain jemmaan: kevättä odotellen siis!

Kiitos Kristiina kivasta haasteesta!

Päivän vitamiinit!

Yhdet tärkeimmät Vitamiinit elämässämme on YSTÄVÄT! 

Kiitos kun olet! Voidaan jatkossakin hyvin toinen toistemme vitamiineina!
 

P-Q-R

 A-B-C...

                        ...D-E-F

G-H-I...

                        …J-K-L
  M-N-O...

                        ...P-Q-R

Aapisen tekeminen on kyllä myös niin-niin hauska aikamatka.

Vuodet pomppii ees-sun-taa, ja kesästä talveen ja sisäiloista ulkoiloihin.

 Huomannut kuvista ittekin, että lapsilla on kyllä aina oltava tekemistä!

No - niinhän sitä ittelläkin aika kuluu, kun on jotain tekemistä 

- kuin vaikka nyt mulla tämä albumi...
Töistä tullessa sormet oikein syyhyää sen pariin...

ja ajatukset karkailee, että mitäs siihen-ja-siihen kirjaimeen voisikaan tulla?

Ei edes Q-kirjain aiheuttanut päänvaivaa
- se oli itseasiassa heti valmiina.
Jemmaan jäi vielä muutama muukin "kysely-juttu"

Mummolan omasta rannasta ja muiltakin lähirannoilta
olisi ollut kuvia vaikka kuinka...
Ne on aina olleet lasten kanssa mieluisia ajanviettopaikkoja.
Vesi- sehän se vetää puoleensa itseäkin, joten ihmekkös tuo...

Haaste löytyy Facen Skräppääjät ryhmästä
ja ellet ole facessa- niin osallistua voit lähettämällä kuvat "kirjaimistasi"
 repo.pirjo (at) gmail.com

Aikaa on vielä reilusti - Wappuun saakka
29.4.2024 klo 23.59 saakka 
Aion itsekin vielä ennättää tekemään toiset aakkoset
- joita en siis ole vielä edes aloittanut!!

V(K)aalipizzaan päättyi viikonloppu

Isolla kirkolla ihanan kiireettömästi

ja keskittyen vain yhteen jälkikasvuunsa kerrallaan.

 Tämä ihana nuoripari tahtoo kuulumisineen

jäädä aina koko porukan kokoontumisissa vähäosaisimmaksi.

Lapsiperheet pitänee enemmän ääntä ja vauhtiakin

- joten saavat huomion.

Siksi oli jotenkin enemmän kuin ihanaa kuulla kunnolla, mitä heille kuuluu. 

Eli pidetään jatkossakin mielessä,
että synttäri- ja joulumuistamiset on jotain yhteistä tekemistä kuin turhaa tavaraa.

Eli yhdistetty synttäri-joululahja oli liput Helsingin Kaupunginteatteriin
Rakas Evan Hansen musikaaliin ja TYKÄTTIIN TODELLA KAIKKI!
Ihan huikeat näyttelijäsuoritukset nuorilta tulevaisuuden lupaus-näyttelijöiltä/laulajilta!

Kulisseista voi sanoa, että oli suorastaan lavataidetta ja iski kaikenikäisiin.
 

Ollaan todella huonoja käymään ravintolassa,
mutta kun seura on näin hyvää ja nuoret tiesi minne meidät veivät, niin....
Kampin yläkertaan Fisken pä Disken, niin täytyy myöntää, että voisi mennä toistenkin. 
Annoskateus The Lohikeittoon jäi...
ehkä kokeilen sitä kuitenkin kotona.
Eipä ole tullut mieleenkään tuoda lohikeittoa pöytään "kuivana"
- ystävämme yllättynevät ensikerralla - aloin jo suunnitella menuuta.

Koska listalla oli jättirapuja - niin valitsin sen.... 
NIitä ja NOIN SUURIA saa harvoin! Namskis!!

Suurta oli muutakin isolla kirkolla
Töölönlahdella komeilee sellainen jäävuori,
että Ukkokullan piti tiputtaa minut kyydistä kesken liikenteeen. 
Halusin ehdottomasti mennä kuvailemaan
ja oikaista siitä jäätä pisin teatterille.
Oli kyllä pirtsakka pakkaskeli merituulen kera... 
Sai kivat luonnon poskipunat! 

Ja kiitos vinkistä Rita, pakkohan se oli "Sadunmaailmaan" päästä
- joskin, sinulla niin paljon paremmat valokuvat,
että laitan linkin blogiisi, KLIK (toivottavasti ok?)

Aurinko paistoi niin kauniisti ja teki heijastuksia siihen malliin,
että olin kuvissa aina itse, tai ohikulkijat tai vastapäinen talo...

Ihanat Sinellin myyyjät kertoivat upeiden kirja- ja rekvisiitta tekeleiden
olevan ihan heidän omaa tuotantoa.
Ja kun kuulivat, että niitä Turusta saakka tultiin katsomaan,
niin alkoivat miettiä miten saisi kuvakulman avatuksi paremmin.
sillä se oli juuri se kassan takana oleva ikkuna.

Hih... ei sentään. Riitti näinkin ja ihailtavaa oli sisälläkin...
Kankaan kovetusaineeseen ihastuin
- mutta en nyt kuitenkaan heiltä löytyvää isoa sankoa ostanut.
Täytyy näihin mun miniatyyrimäisiin ideoihin saada jostain ensin pienempi kokeiluerä.

Viikonloppu hurahti vain ihan liian nopsaan...

Äänestämään ennätettiin ja V(K)aalipizzoja nauttien sitten "jännättiin" tuloksia.
 
Sydänkaaleista syntyy nopsasti pikkupizzat - halki vain
ja keskeltä koverran hieman monttua
(täytteet uppoaa ja pysyy paremmin)