maanantai 1. tammikuuta 2024

Luova Joulukalenteri

Facen Luova Joulukalenteri 
- se vei jälleen mukanaan
 ja toi joulun.... päivä kerrallaan. 

Samalla valmistui Äidille joululahja
- albumi hänen rohkeasta tempauksesta lähteä liki 8-kymppisenä kohden uutta, eli muuttaa toiselle puolelle Suomea:
tänne jälkikasvunsa tykö!
Aiemmin välimatkaa oli 6h ja nyt sitä on 6km
.


Olipas tätä jännittävää tehdä, sillä 24 aihesanaa putkahtivat aina keskellä yötä 00.01.
Heti aamusta somekurkkaus ja välillä fiilis, että klups! Mut kaikki on nyt kansissa! 

Kansissa, jotka löytyi avatessani uuden pussilakanan. Sisäpahvina täydelliset kannet!! 
Siitä se idea syntyi, jo marraskuun alkupuolella.

Kierrätys on lähellä sydäntäni! Joten ideoin valmiiksi tekeväni samalla askartelupöydän "joulusiivon". 
Eli käytän koristeina/somisteina niin paljon kuin mahdollista pöydän "ylijäämää":
lojuvia silppuja, maalin loppuja jne.

Pohjapapereita tuhtasin jo ennakkoon kaikilla mahdollisilla jämämaaleilla, glittereillä, gelliplatella/sabluunoilla, jne.

Vielä jäi "siivottavaa" vaikka toiseenkin albumiin, vaikka yllättävän paljon sai tähänkin mahtumaan! 
Albumi etenee toki kronologisesti,
mutta tähän olen kuvannut aihesanojen mukaisessa järjestyksessä  luukut 1-24.
Esimerkiksi tämä kansikuva on luukun 12. KIMALTELEVA

1. Luukku PUNAINEN

2. Luukku TUNNELMALLINEN
Tunnelmallisuuden halusin tallentaa vanhimman tyttären niin ihanien instapäivitysten kera.

Muistoista kuvineen tuli ansaitusti koko aukema

Luukku 3. LÄMMIN

Hih... todellakin tuli LÄMMIN, oikeastaan ihan HIKI muuttopuuhissa, mutta niin tehokkaassa seurassa

Luukku 4. JUHLAVA

Äiti on aina rakastanut kulttuuria ja nyt se on mahdollista yhdessä.
Erityisen JUHLAVAA oli Ukrainan baletin Joutsenlampi konserttitalolla, Teemu Roivaisen Joulukonsertti jne.

Luukku 5. TALVINEN

Äiti on ahkera lenkkeilijä ja lumi ja pakkanenkaan ei pelota.
Itä-Suomen tyttönä on tottunut tarpomaan myös lumessa
ja ihanaa, että sitä on riittänyt tälläkin puolella Suomea.

Vaikkei sitä pyydettykään - niin tein myös talvisen vastakohdan
- eli kesäisen. Hauska aukemana yhdessä uudesta kotikaupungista
varsinkin kun PyhäKatariinakin oli puettu Euroviisuihin!!

Luukku 6. TAIANOMAINEN
Lähimetsän lenkkipolut on tulleet tutuksi hämänhyssyssäkin...
 Ahkeran kuvaajan WhatsApeista on helppo tulostella hänelle merkityksellisiä kuvia albumiin...
Tätä kohtaa äiti nimittää taikametsäksi ja kieltämättä... sitä se onkin. 
 
Luukku 7. RIEMUKAS
Vuoden aikana on ollut huomattavasti enemmän
aikaa myös näiden "pikku Apinoiden" kanssa.


Vaikka välillä kuulemma jo pelottaa villi meno....
kun läheltä saa ihan livenä seurata, eikä vain kuvista, kuten ennen. 


Luukku 8. TONTTUMAINEN
Jouluksi äiti on tullut luoksemme aiemminkin,
mutta se on vaatinut ties minkälaisiä järjestelyitä.
Ellei ihan kotoa saakka noutoa tai palautusta, 
niin Pasilan asemalta kuitenkin...
Kylläpä on helppoa hakea tuosta 6kilsan päästä.

Luukku 9. VALO

Perheen pienimmät rakastaa tuota VALOtaulua...
sen halusivat odottamaan Iso-mummia uuteen kotiin.
Valoa kattoon vävyn toimesta asennettiin ihan esimmäisenä.

10. Luukku JOULUTÄHTI
Kauniin punaisen joulutähden taustalla kilistellään
Hyvää Joulua tyttären perheen tykönä.
Parasta joulussa on, että myös kaikki OMAT TÄHDET, eli koko lähiperhe pääsee kokoontumaan yhteiseen jouluun.

Luukku 11. HERKULLINEN
Herkkua on siinä monenlaista...
pikkuruisessa keittokomerossaan syntyi herkut isommallekin porukalle
ja loppusukukin pääsi muuttoapuun, eli pitkät miehet mm. verhojen asennukseen.

Luukku 12. KIMALTELEVA

Huokoisen imevään pussilakana pahviin sai kulumaan paljon kimalletta, maalia, glitteriä...
Kuvassa oudon vaalea.... luonnossa paljon kultaisempi.

Luukku 13. JOULUISEN TUOKSUVA

Ihana poiketa päiväkaffeelle vaikka työpäivän lomassa
- piristää niin kaffenkeittäjää, piparin ja tortun paistajaa,
kuin piipahtajaa!

Luukku 14. LAHJA
Nuorimmaiseltamme saatu tupariLAHJA oli kyllä selkeästi PARAS! Kortti allasjumppaan... 
sitä on vingutettu ja ladattu jo monasti uudelleen. Uimahalliin on alle ½km.

Luukku 15. LUMIPEITTEINEN
Melkein takapihalle valmistui Kuntoportaat viime vuoden lopulla ja niistä tuli todella rakkaat - tärkeät...
Ei haittaa LUMIPEITTEISYYSkään...
Mehän olimme viime vuoden KAPUAjia...
mutta äiti se vasta varsinainen KAPUAja olikin.

Otti oikein ruutuvihkon ja on pitänyt kirjanpitoa
KAPUAmistaan rapuista. 
Kuntoportaat ansaitsee kokonaisen aukeaman... sillä jo lapsuuskodissa oli "kuntoportaat", niitä on 67 - mutta näitä 100.

Kuntoiluseuraa on riittänyt meistä rakkaista,
kylässä käyneistä vieraista
ja uusia samanhenkisiä lenkkikavereita
on löytänyt portailta - ihan mahtavaa!

   281 700  askelta on vuoden saldo.
Pistäkääs paremmaksi!!

Luukku 16. SYDÄMELLINEN
Ensimmäinen kevät Turussa ja livenä Tuomiokirkkopuiston ja Aurajokirannan kirsikkapuut - SYDÄMELLISEN ihanaa!

Luukku 17. JÄNNITTÄVÄ

Halikon Kurpitsa viikot... sinnekin päästään nyt yhdessä! 

Luukku 18. RAUHALLINEN

Kauneimmat Joululaulut tänä vuonna Piikkiön kirkossa 
kuvaavat RAUHALLISUUTTA. 

Luukku 19. KIIREETÖN

Valon polutkin ensimmäistä kertaa livenä...
Jotenkin tätä albumia tehdessä onkin konkreettisesti huomannut, että nyt ne kuvat, joita aiempina vuosina on äidille lähetellyt
- niin nyt hän on niissä itse mukana.

Luukku 20. TOIVEIKAS
Toiveikkuus liittyi, että mitä sinne pieneen kotiin mahtuu...
kun 20 neliötä on vähemmän käyttää...
Mutta hyvällä suunnittelulla...
ja vanhimman tyttäremme ="ammattisisustajan" 
avulla kaikki TOIVEET toteutui!
Sohva, kiikkustuoli, tv-taso ja lasivitriinit tärkeille muistoesineille, laseilla ja valokuville... kaikki mahtui!!
 
Luukku 21. ILOINEN

ILOISIA ilmeitä on riittänyt niin iso-mummilla kuin jälkikasvulla...
Kentän reunalla on todellakin nyt uusi innokas ja iloinen Fani!! 

Luukku 22. PERINTEINEN

Silakkamarkkinoista tulee uusi PERINNE...
niillekin äiti aina halusi ja nyt on jo kahdesti päässyt! Konkarimaisesti jo förilläkin ajelee joen yli... hih...

No, perinteisintä taitaa olla muikkurove... ei ihan kotikonnujen,
eli Puruveden muikkuja löydy (ovat Kuusamosta),
mut paremman puutteessa kelpaavat meille kaikille!!

Luukku 23. KORISTE
Koriste sivuja tuli näperreltyä useampikin... kun ei osannut ensin päättää MIKÄ on KORISTE!!
Haasteeseen liitin tämän sushi-sivun,
johon koristeeksi tein pieniä susheja... 
Sushit on koko suvun ykkösherkku...
jos me ravintolaan mennään, niin se on kyllä sushille.

Tässä koristeena peilikartongista marjoja ja lintuja.

Ja alla yksi suosituin "koriste"
Joka tuntuu nykyään löytyvän lähes jokaisen kädestä
 - eli kännykkä. 
No, se on ollut äidille myös tärkeä kapistus pitää yhteyttä ystäviin!!

Luukku 24. KULTAINEN tai HOPEINEN

Kulta ja hopea toteutui myös niinikään peilikartongista. 

Tässä se nyt vihdoin on: valmiina!!
Joululahja ja vähän huomisen syntymäpäivänkin lahja
- sillä aattona paketista paljastuneesta lahjasta
puuttui vielä viimeisten päivien sanat...

Kiitos ihanasta Joulukalenteri haasteesta 
- ilman sitä äitini ei olisi saanut tällaista lahjaa!!
 

36 kommenttia:

  1. Toistan itseäni mutta ei voi mitään: sait sanattomaksi ja silmäkulmat kosteiksi 🧡 Olette iso onnellinen perhe, lahja äidillesi on upea ja kertoo hienon tarinan koko perheen, suvun, yhteenkuuluvudesta, miten olette hitsautuneet yhteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi Sinua Ihanaista Pöllöa... sinun kommentit saavat minun posket kostumaan
      - onkohan meillä kohta kummallakin atooppinen iho? Hih!!
      Enemmän kuin iso kiitos Blogiystävyydestä - tämä on tulevana vuonna vietävä uudelle tapaamisen tasolle....
      Koko sydämestäni lähetän näin sähköisenä versiona akkunallesi kukkasen kukkimaan koko vuodeksi!
      Lajike on huumorinkukka!! Tuokoon se alkaneeseen vuoteen Iloa, terveyttä, energiaa ja aikaa itseäsi miellyttäville asioille!

      Poista
  2. Äiti on varmaan myös ollut sanaton lahjan saatuaan. Siinä riittää katsottavaa pitkäksi aikaa, kuva ja sivu kerrallaan. Kaunis lahja ja muisto.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos anonyymi - ken sitten lienetkään - osuit oikeaan - kosketti ja ihmeteytti!!
      Ei saa sormiaan irti albumista.... jokaisella katsomiskerralla löytää aina jotain uutta!
      IHanaa kun onnistuin, joskin ilman Luovan Joulukalenterin inspiraatiota, en olisi onnistunut - motivaatio tuli sieltä!

      Poista
  3. Aivan mahtava ja vaatinut/sallinut viettää tunteja rakkaan harrastuksen parissa rakasta ajatellen! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinä sen sanoit; juurikin näin, että salli (ja välillä vähän vaatikin) lukuisia tunteja itselle niin mielekkään harrastuksen parissa!
      Idea jo seuraavaankin syntyi... heh heh... eli sitä samaa toivotan Sinulle, kuin itsellenikin, eli AIKAA itselle mieluisten asidoiden pariin tällekin vuodella mahdollisimman paljon! Kiitos todella paljon antavasta Blogiystävyydestä!

      Poista
  4. Hyvä Pirjo, olet hienosti toteuttanut kuvat ja yhteiset hetket. Upea lahja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomasin samalla nimeni jäi pois vahingossa. Hyvää Uutta Vuotta! Nähdään!

      Poista
  5. Äitisi on onnekas, kun on noin ihana suku ympärillä ja te muut olette onnekkaita, kun on noin ihana (iso)mummi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi! <3
      Isäni tapasi sanoa, että huumorinkukka on maailman kaunehin kukka. Sitä kyllä tarvitaan.
      Oli ilo tutustua blogiisi ja sinuun päättyneenä vuonna. Nyt pirteästi yhdessä uusia seikkailuja kohti! :)

      Poista
    2. Totta - toinen toisiamme arvostaen/välittäen onnekkuutta saa osakseen jokainen!! Ja hih, pappani "hoki" myös tuota samaa - siitäköhän se putkahtikin tänä vuonna mieleeni ja ajattelin jakaa sitä niin itteni kuin toisten akkunalle!! Liika "totisuutta" kun kohtaa väkisten lähes kaikkialla... Ilolla ja pilke silmäkulmassa siis kohden paukkuvia pakkasiakin... Kiitos kun olet!!

      Poista
  6. Upea albumi ihanista yhteisistä hetkistä ja äitisi uudesta kotipaikasta! Varmasti koskettava lahja, jonka pariin isomummo palaa aina uudestaan.

    Mahtavaa, että äitisi uskaltautui muuttamaan lähelle teitä! Jossain vaiheessa ikääntyvä tarvitsee apuakin, niin sitä on sitten lähellä ja nyt hyvässä kunnossa voi nauttia kaikesta yhteisestä aktiviteetista ison perheen parissa. Minä yritin muutama vuosi sitten saada isäni muuttamaan tähän ihan meidän lähelle, mutta se ei onnistunut. Oli hoivakotiesteitä ja liian iso kynnys muuttaa tutuista ympyröistä pois. Isäni ei asu kaukana nytkään, matkaa hänelle on 12km. Meiltä ei pääse hänen luokseen julkisilla lainkaan. Olisi ihan eri juttu, jos vaari asuisi tuossa vajaan 2km päässä pyörä/bussimatkan päässä, jolloin pojat olisivat omatoimisesti voineet poiketa hänen luonaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuvien kera voi jotenkin "näyttää konkreettisesti arvostustaan" - äitini on aina rakastanut valokuvia ja kai tämä verenperintönä on tullut itselleni ja jälkikasvulle... niissä säilyy muistot - siksi tuntuu, että on arvokkainta jota voi antaa lahjaksikin; Aikaa ja muistoja... mitä sitä muuta tässä elossa tarvitseekaan!!

      11-vuotta "kesti" ja vaati tuo äitinikin muutto.... tuttuja ympäristöjä (varsinkin sosiaalisia) on todella vaikea jättää
      - vaikea sitä on edes kuvitella - eipä meitäkään tästä kotoa hevillä saisi minnekään!! Vai saisiko?
      Mutta hei, eikös isäsi ole juuri tämä Uber-vaari... potkua on miehessä ja rohkeutta nykypäivän hömpötyksiin - kuten pappani tapasi sanoa!!

      Poista
  7. Hankalaksi on mennyt kommentointi, kun google pyytää kirjautumaan jne. muttei se kuitenkaan onnistu :( Tai todennäköisemmin minä en vain osaa :D Aivan mahtavan albumin olet äidillesi koonnut! Hienoja ideoita ja toteutuksia. Sanalla sanottuna aarre! Onnellista ja hyvää alkanutta vuotta 2024! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No voi A-U-T-S.... Uskallanko edes "ääneen sanoa", että pitkään on toiminut niin hienosti....
      Kohta alkaa temppuilla mullakin... Onnea ja Iloa Sinulle vuoteen 2024 inspiraation täyteistä myös... "meille näpertelijöille" - eikös vain?

      Poista
  8. Siis apua. Tämä on aivan huikea lahja äidillesi ja on kyllä upeasti toteutunut päivän sanat, jotka saimme.
    Ihana muisto ja uskomaton aarrekirja. Olet kyllä kekseliäs ja taitava.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Enkuli - kiitos... minä sinun töitä ihailin jo pitkin matkaa... omia piti "salailla" ja ei ne ihan reaaliajassa valmistuneetkaan... Onneksi oli tuo deadline... Äiti kyllä tykkää... ei kuulemma päivää ettei kurkkisi....
      Mitä enemmän tätä ikää "itsellekin tulee" - niin muistot ja aika muuttuvat entistä tärkeimmiksi asioiksi elämässä.
      Isommat lapsenlapset, jotka ei enää pukkiin usko, saivatkin lahjaksi "Vain aikaa!" =yhteistä tekemistä... ja niistähän tää mummo napsii kuvia, että on sitten mistä räpeltää "Muistoja!" hih - idearikasta Uutta Vuotta Sinulle!!

      Poista
  9. Todella hieno kalenteri-idea ja toteutus taas viimeisen päälle upea.
    Hienoa niin äidillesi kuin teillekin vaihtaa asuinpaikka lähelle. Yhdessä olo helpottuu ja lisääntyy, mikä on kaikille iloinen asia.
    Hyvää alkanutta vuotta sinulle ja perheellesi - ja kivoja yhteisiä hetkiä äitisi kanssa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos - kaikkea Hyvää myös teidän Uuteen Vuoteen! Mielekkäitä tekemisiä, asioita ja onnellista oloa!

      Poista
  10. Eikä. Olen nyt ihan sanaton, eikä se ole ensimmäinen – ja tuskin on viimeinenkään – kerta tässä blogissa. Ihan uskomattoman ihana lahja äidille! Äiti selailee tätä varmaan monet, monet kerrat. ❤️❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilo oli kyllä nähdä äidin reaktiot ja jälkikäteen WhatsApit... onnistuimpas tekemään niin paljon pieniä yksityiskohtia - että niiden etsimiseen tarvitaan useampi kerta!! Ihmisen elon aarteita on yhteinen aika ja niistä syntyvät muistot...
      Ihanaa aikaa Sinulle Vuoteen 2024!!

      Poista
  11. Voi ihanuus sinun kanssasi!
    Olet sellainen energia pakkaus, että sinulta irtoaa ihan kaikki tekeminen.
    Siis kerrassaan upea kokonaisuus äidillesi, täydellinen lahja!
    Muistoja kansissa pitkäksi aikaa!
    Loistavia hetkiä vuoden ensimmäiseen viikkoosi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh heh... ei todellakaan "kaikki" - mutta on "eriytynyt" jotenkin näihin mieluisiin puuhiin....
      Niitä jaksaa vaikka kuinka ja niille löytää aina aikaa!!
      Ihania aikoja muistojen tekemisiä sinulle läheistesi kanssa Vuoteen 2024!

      Poista
  12. Ihana antaa ja saada muistoja, joihin voi palata aina ja aina uudelleen kuvien kera. Ja juurikin noin kansien välissä toteutettuna. Pystyn samaistumaan innostukseesi, jonka olet kokenut tuota tehdessä ja sitä luomisen intoa - ja tuskaakin välillä. Yritän napata siulta palan tuota intoa itsellenikin ja saada toteutettua jotain vastaavaa tämän vuoden aikana - noin lyhyessä ajassa en kyllä tuollaiseen suurtekoon pystyisi :)
    Ilo ja onni teille saada äiti, mummo ja isomummo niin lähelle. Tänään juuri äidin kanssa juteltiin kun toinen soitti, yksin siellä nyt vilkkaan viikon jälkeen, kun lapsenlapset ja lapsenlastenlapset lähteneet (itse jouduin lähtemään aikaisemmin enkä päässyt enää takaisin menemään). Toivoo niin että olisimme lähempänä, kävisimme useammin. Mutta tuuli kuljettaa elämään omaa elämäänsä niin kuin on tarkoitettu, toinen saa ja toinen joutuu luopumaan rakkaistaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on juurikin noin... Muistot on elämän aarteita... "mitä vanhemmaksi tulee" ja kun miettii miten niitä voi "pakettiin laittaa"
      - niin itselleni se tuli mieleen juuri näin....
      Tuuli tosiaan kuljettaa - puhaltaa joskus suunnasta ja sitten taasen toisesta...
      Ihanaa jos into johonkin omaan "projektiin" tarttui! Jään jännityksellä odottamaan.... millaisia muistoja tallennat alkaneen vuoden aikana... yhdessä inspiroiden toisiamme Vuoteen 2024!! Ihanaa kun olemme löytäneet toisemme... niin jännää, kun samassa askateluliikkeessäkin käyty!!

      Poista
  13. Ihana albumi! Rakkaudella koottu ja siinä riittää äidillesi tutkittavaa vaikka kuinka pitkäksi aikaa. Äitisi on kyllä tosi rohkea, kun on jättänyt entisen kotipaikkansa ja muuttanut Suomen toiselle laidalle. Mutta kotiahan on siellä, missä rakkaatkin. Ja hyvä huomio, että kuvat joita ennen lähetit äidillesi, niin nyt hän on niissä itsekin mukana, se on arvokas asia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kauneimmat kiitokset Purulaarille - tosiaan ei muutto ihan yksinkertainen juttu ole ja ollut. 11-vuotta siinä lopullisessa päätöksessä kesti... monien asioiden summa. Mutta mikä parasta, niin se miten hyvin on kotiutunut!! Se lämmittää sydäntä eniten! Sydäntä lämmittäviä asioita toivon sinunkin vuoteesi!!

      Poista
  14. On ihana lahja ja niin muistorikas. Olet niin taitava repolainen räpeltämään ja hyvin idearikas. Älköön ehtykö intosi tänäkään vuonna, siis upeaa vuotta 2024
    Kaikkea hyvää sinulle ja rakkaillesi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kaunis kiitos sanoistasi - se on kyllä totta, että tuo Räpeltäminen on tosi rakas harrastus ja toivoisin, että säilyisi pitkään sellaisena... parhaat lahjat kun jotenkin kiteytyy nykyajan tavarapaljoudessa ja kiireessä kahteen asiaan, toinen on AIKA ja toinen on MUISTOT... niitä enää lahjaksi annamme... tavarat hankkikoot jotkut muut!!
      Kaikkea Hyvää Sinulle ja läheisillesi!

      Poista
  15. Loistava juttu - kaikkineen ❤️ Aivan ihanaa.

    VastaaPoista
  16. Olipas aivan mahtava teos! Lahjansaaja oli varmasti onnellinen näistä muistoista <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos - oli kyllä kiva seurata äidin ilmeitä... ja kiitoksia on sadellut viesteinkin...
      Tarkoitus olikin, että löytää aina jotain uutta pientä yksityiskohtaa myöhemmillä katsomiskerroilla...
      Räpeltäminen on niin omaa terapiaa kuin vain olla voi... täällä taas "uutta räpellettävää"
      Vuoteesi Sinulle tärkeitä ja mielekkäitä juttuja toivotan ja aikaa niille mahdollisimman paljon!

      Poista

Kiitos kiinnostuksestasi sivujani kohtaan.
Pienen pienikin kommentti
lämmittää AINA SUURESTI mieltä!

Näitä on luettu ja tutkittu eniten

Silppu”taidetta”

Ensin oli vain valokuva pienestä suloisesta aavikkoketusta  ja hurja kasa sillpuja! Kettu pääsi parin muunkin Repolaisen kanssa istumaan sil...