torstai 12. syyskuuta 2024

3 kuvaa kuukaudessa Syyskuu

3 Kuvaa kuukaudessa haaste on lähtöisin 


Sateenkaari
syksyinen taivas on näyttänyt täällä etelä-Suomessakin kaikki taiteen muotonsa.
"Repolaisen" tulista uskomattomiin sateenkaariin ja pilvimuodostumiin.
 
Sattumuksia 
S-marketin robotti oli joutunut pulaan.
Taisi suustani oikeasti päästä kysymys:"Sattuiko?"

Niin onnettomana ojassa kyljellään kökötti...
Ei muuten ihan kevyt nostettava - kolme tarvittiin apuihin...
pikkuisen puhalsin ja silitin multaista pintaa.
"Kiitos" - sanoi robo ja iloisena jatkoi matkaansa viiri heiluen.


Salaatti
on kyllä tärkeä ja usein värikkäin osa ruokaa. 
Arkisesti teen sen suoraan lautasille pääruokaa ja syöjiä odottamaan,
kun väkeä on vähemmän kerääntymässä aterioimaan. 

Pieni arvausleikki:
Ukkokullan kanssa kaksin asutaan,
mutta ken/kummoinen henkilö on voinut olla kolmantena
ja mikä lautasista on "sen salaisen kolmosen"? 

43 kommenttia:

  1. Salaisen kolmannen syöjän lautanen on tuo, jossa on pienin annos ja niinpä syöjä on joku pieni ja söpö. :)
    Ihanat salaatit (mutta kuinka joku ei pidä viinirypäleistä ? :)) ja ihanat kuvat muutenkin!
    Puhuvatko robotit ja sanoiko se oikeasti kiitos? <3 Mainio tarina joka tapauksessa.
    Mukavaa syyspäivää!
    Ai niin, vihdoin vastasin värihaasteeseen: https://mywoodlandgarden.blogspot.com/2024/09/mustaa.html
    Kiitos kivasta haasteesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinä ihana 😍 ja tarkkasilmäinen bongasit heti puuttuvat viinirypäleet - se on minun annos... tämä mummo ei vaan tykkää mistään "makeasta" kunnon ruoassa, ei edes salaatissa/pizzassa siedä rypäleitä, ananaksia ja melooneita - vaikka muutoin voi niitä jälkiruokana popsia.
      Robotti tosiaan puhui ja niin suloisen hellyttävällä äänellä sanoi "Kiitos" - ehkä sellainen "hidas pikkupojan" ääni...
      Pikkusalaatin syöjä on ja oli tällä kertaa äitini...

      Poista
  2. Voi robottiparkaa! Onneksi autoitte sitä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niimpä - on ollut aina tapana auttaa pulassa olevia... tämä jopa kiitti!! Hellyttäviä ovat!

      Poista
  3. Kolmas ruiskukkasalaatin syöjä on joku ihana pikkuinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anteeksi välikommentti, mutta mikäli mahdollista, niin voisi se olla Stanstakin? 😂 (Ei ollut!)

      Poista
    2. HIh - no ei ollut Stansta ei, eikä ihan pikkuinen... vaikka äitini on kyllä pikkuisempi minuun verrattuna... mutta ihana hän on!!

      Poista
  4. Kekseliäät Ässät! Herkullisen näköistä salaattia. Sinun on tuo, jossa on eniten kukkia ja ei viinirypäleitä. Toiseksi suurin annos on miehesi. Kolmas on amiraaliperhosen, joka pyöräillessäsi hyppäsi ohjaustangolle. Se ei pääruokaa tarvitsekaan, sille riittää makoisaa nestettä tarpeeksi salaatissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anna, BINGO... ilman viinirypäleitä on juurikin minun.. ei vaan uppoa kunnon suolaisen ruoan kera mikään makea... jälkiruokana hedelmät on ok. Äitini on kyllä melkoinen perhonen... joten lähelle osui veikkaus siinäkin... hän on niin pieni ruokainen.

      Poista
  5. Oikein harmittaa, kun noita ruokarobotteja ei ole meillä päin. Vaikuttavat niin sympaattisilta. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ovat kyllä sympaattisia ja hellyttäviä - siksi piti silittää ja mullat pyyhkiä pois... Kiittikin niin kauniisti!!

      Poista
  6. Osasiko robotti jatkaa matkaa oikeaan suuntaan vai palasiko takaisin kauppaan? Vai lähtikö teidän mukaanne tankkaamaan ja pienin salaattiannos onkin robotille - poninhäntäisen kanssakulkijanne tekemä? Kuvasta siis puuttuu yksi salaattiannos, hämäykseksi jätit sen neljännen annoksen kuvan ulkopuolelle 😉😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä - lähti etenemään Kaupasta poispäin... joten jonkun odottavan ostokset siellä varmaan lisäsi painoa.
      Hih - pikkuinen salaattiannos oli äidilleni... me ollaan Ukkokullan kanssa kuulemma pupuJusseja, kun syödään niin paljon salaattia!

      Poista
  7. Olisin jättänyt ruokarobotin ojaan. Se on omistajan tehtävä huolehtia robotistaan. Onneksi niitä ei ole täällä Saksassa. Lähetti tuo ruoat kotiin asti vaikka hissittömän talon kolmanteen kerrokseen, tai hissillä viidenteentoista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi EI!! Ei ole tapanani jättää ketään pulaan tai ojaan... toivon myös, että itseäni autetaan kun olen sen tarpeessa.
      Hih - Saksassa oli jo tronellakin kuljetettu tuotteita... Nürnbergissä ainakin...
      On tämä kehitys melkoista ja kaikenlaisia kokeiluja!!
      Tiedä mistä kohta ruokaa tipahtelee... no, lokeiltakin joskus...

      Poista
  8. Nyt pistit pahan arvauksen ...kyllä se suurin on jonkun poikalapsen , annos on sitä luokkaa vielä kun lisää muun ruuan on sitten....
    Kivat kuukausi kuvat minulla on tämä vielä tekemättä ja sinun musta työn alla .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kääks... se suurin ilman viinirypäleitä on minun... olen oikea kaalimaan kakara... enemmänkin kuin puoli lautasta värikästä.
      Pienin oli äitini...
      Jännällä ja ilolla odotan mustaasi...

      Poista
  9. Robotti oli nälissään keikahtanut ojaan, oli ollut niin kiire hyrrätä tavaraa sinne ja tänne, kyllähän sellaisessa energia loppuu ihmiseltäkin saata pikkupikku robotilta! Näin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi niimpä... viiri heiluen viipottaa - ahkeria ovat, yhtenään niitä näkee liikenteessä!

      Poista
  10. Mahtavat kuvat 😍👍👍 Kiva että autoitte robotin jatkamaan matkaa. Ne ovat jotenkin tosi söpöisiä.

    Veikkaan että pienin annos on ruokavieraan. Olisiko lapsenlapsi? Hoitokoira tuskin söisi salaattia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaunis kiitos.... jonkun ruoat siellä ojassa kyljellään oli ja on kyllä tapana auttaa aina pulassa olevia. Yllätyimme kyllä robon painosta!!

      Hih - ruokavieraana oli äiti...

      Poista
  11. Mikähän siinä on, kun nuo ruokarobotit herättävät jotenkin inhimillisiä tunteita? Viime viikolla, kun ajelimme kauppareissulta kotiin, näimme muutaman pojankoltiaisen potkivan ja tuuppivan robottia. Veivasin ikkunan auki ja huusin pojille että "älkää kiusatko sitä!" Jäivät katsomaan perään hölmistyneinä...t.Selja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No juurikin näin... minäkin puhuin, silitin ja puhdistin roboa ja voi kuinka kauniisti kiitti!!
      Toivottavasti pojat jätti robon rauhaan - olenkin miettinyt kuinka kauan saavat rauhassa olla ja työtään hoitaa...

      Poista
  12. Sattuiko? ;DDDDDDDDDDDDDDDD Eilen yhdessä risteyksessä tuollainen robo ei osannut päättää mihin menee kun ihmisiä ja pyöräilijöitä tuli joka puolelta, silleen hassusti hyppi ja peruutti, loikki eteen, taa...sekosi raukka robo...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi roboa... on se kyllä ittelläkin välillä ruuhkaisessa risteyksessä miettiminen, että kuka meistä menee ensin...

      Poista
  13. Ei robottiparkaa... Minäkin kysyn, että oikeastiko se kiitti, kun autoitte sen matkaan? Ihana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. KYLLÄ, "KIITOS" tuli sellaisella poikamaisella äänellä hitaasti lausuttuna - niin söpö!!

      Poista
  14. Aivan mahtava sateenkaarikuva!!! ♥ Tuollaista robottia en ole nähnyt kertaakaan livenä missään, mutta upeaa, että pelastitte sen! Koska pienimmän salaattiannoksen syöjä en ole minä 😂, niin se mahtanee olla joku lapsenlapsistanne..?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sateenkaari näytäyttyi Rauman satamassa vaaleanpunaisten pilvien keskellä.
      Hih - pikkusalaatin popsi äitini!

      Poista
  15. Hyvät syyskuun kuvat. Taisit annostella itsellesi salaattia santsiannoksenkin, vai kuinka?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Mulla on etkot ja jatkot jo kerralla salaattia lautasella...🤣😅😂

      Poista
  16. Olitte kilttejä kun autoitte robottia <3 Toivottavasti ei tuolla kauaa maannut kyljellään ja jatkoi matkaansa määränpäähän, jossa joku jo odotteli tavaroitaan.
    Arvelen ruokaseuraksenne äitiäsi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä ojasta on autettava kaveria kuin kaveria... yllätti vain paino!!😅
      Ja Bingo... äiti on pieniruokainen... me vieressä näyttäydymme ahmatteina!

      Poista
  17. Ihana kuva tuo sateenkaarikuva! Olipa robotin käynyt huonosti. Enpä tiennyt että osaavat puhuakin. Onkohan niissä joku hälytin niin että lähettäjä tietää että robotille on käynyt hullusti? On tietysti, uskoisin, sillä pitäähän ne löytää jos vaikka ovat johonkin pusikkoon kupsahtaneet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos - on varmaan montakin hälytintä. Kumpa säästyisivät ilkivallalta - mille-, eikä kellekään se ole sallittua. Ovat jotenkin niin söpöjä...

      Poista
  18. Ha, haa, lunttasin vastauksen, mutta oikeesti en olisi osannut veikata.
    Ehkä robotti innostui liiaksi ihailemaan sateenkaarta ja keikahti kumolleen? Kiva, ettei sattunut, eikä mennyt rikki.
    Kivaa ässämeininkiä sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin toivon, että kellahdus on ollut epätasaisuuden tai maiseman ihailun syytä, eikä, että joku on tahallaan tuuppinut....
      Iloista syysmieltä Sinullekin!

      Poista
  19. Kivat syyskuun kuvat. Olipas onni, että satuitte avuksi onnettomuuspaikalle. Olikohan kaveri ollut pitkäänkin kyljellään, toivottavasti ei.

    Saattaapi olla, että kolmas lautanen on tuo isoin, se ehkä on jonkun sellaisen, joka haluaa näyttää maailmalle miten 800g heviä tulee mukavasti muutamalle päivän lautaselle, isoäiti, ties kenen :D Taikka kysymyksessä saattaapi olla tuo pienin lautanen, joka haluaa enemmän lämpimiä juureksia salaatin rinnalle, ja sehän voi olla vaikka joku naapurin pikkukaveri. Mistäs näitä elämän saloja tietää. On vain kiva arvuutella.

    VastaaPoista
  20. Hih - se isoin salaatti on ihan MINUN.... rakastan kaaleja ja salaatteja, mutta viinirypäleet, ananakset sun muut hedelmät ei kuulu mun salaatteihin.
    Pikkuruinen oli äitini - hän on muutoinkin niin pieniruokainen, tai ehkä vain näyttäytyy seurassamme, kun meillä on aina lautaset niin kukkurallaan!!
    Iloa syyskuuhun ja syksyysi!

    VastaaPoista
  21. Olisin arvannut, että joku pieni on tulossa - ja niinhän se sitten olikin, äiti. Äidit on parhaita! Itsellä ei kyllä enää ole.
    Mutta aivan ihanat kuvat olet laittanut.

    VastaaPoista
  22. Upea sateenkaari ja niin herkulliset salaatit.

    VastaaPoista

Kiitos kiinnostuksestasi sivujani kohtaan.
Pienen pienikin kommentti
lämmittää AINA SUURESTI mieltä!