Viljattomat hampparit, blinit ja "leipä-lisukkeet" lounasboxiin.
Nätin värikästä SYÖTÄVÄÄ töissäkin!
Piti ihan tehdä postaus, kun työkaveri kehui lounastani
versus hänen Saarioisten pinaattikeitto.
Hyväähän sekin olisi - mutta kun on niin kivaa räpeltää kaikenmaailman kokeiluja
mitä sattuu lähipuutarhan "outletista" euron pusseissa löytymään.
Ei tartte edes itte suunnitella monipuolista ja vaihtelevaa vihannes ruokapuolta:
"epäkurantit" euron pussit suunnittelee menuun.
Milloin on liian käppyrää, värivirheitä, epätaisaisuutta ja koko vaihteleva
- ne on syitä joutua pois ykkösluokan laarista!!
Tässä postauksessa jäi kyllä raaka-aineet nyt kuvaamatta
- kun pääpaino on uusimmalla ihanuudellani
eli mini vohveliraudalla!!
Isommat lapsenlapset sai "joulupukilta" tällaisen ja "tää pukki" päätti sitten hakea
Tokmannilta vielä ittelleenkin yhden - kun tajusin miten kätevän kokoinen se on.
Eihän tämä ole kuin mun neljäs vohvelirauta!!
Lounasboxissani oli punajuuresta, kaalista, rae- ja viherpippurituorejuustosta
pyöriteltyjä kolikoita ja uunissa niitä paistoin koko pellillisen.
Minivohveleissa on tällä kertaa vain kanamunia ja Ricotta-juustoa.
Aprillipäivänä tulee 2-vuotta, kun lopetin viljan....
Alkuun tein monimutkaisia "leipiä" mantelijauhoista
- mutta aika nopsaan keksin vohveliraudan helppouden
ja tuntuu, että helpommaksi ja helpommaksi vain muuttuu.
Mulla on aina "joku sötkötys-taikina jääkaapissa valmiina.
Kaffen tippuessa paistuu palamatta
pari lämpöistä vohvelia nautittavaksi omin mieluisin päällisin.
pari lämpöistä vohvelia nautittavaksi omin mieluisin päällisin.
Tässä tämän illan "hampparini"
Vohveliraudat on viljattoman mummon helpoin "leipäkone"
Lisään tänne loppuun pari aiempaa "reaseptiä"
Alussa (muutettuani kohtalotoverilta saadun vinkin mukaan ruokavaliota)
maltoin vielä kuvata raaka-aineetkin.
Vohveliraudat on viljattoman mummon helpoin "leipäkone"
Lisään tänne loppuun pari aiempaa "reaseptiä"
Alussa (muutettuani kohtalotoverilta saadun vinkin mukaan ruokavaliota)
maltoin vielä kuvata raaka-aineetkin.
Ihan loistava keksintö tuollainen minimallin vohvelirauta! Lounasboksi on ihanan värikäs ♡ ruokaa myös silmille
VastaaPoistaVärejä taisin oppia rakastamaan jo lapsena - mummin neuvoilla, niitä oli oltava aina vähintään neljä lautasellakin.
PoistaTuo mini on kyllä lemppari ja kivaa vaihtelua... ihan kuin olisi eri ruokaa, kun on erimallista ja lastenlasten kylässä ollessa ei yksi rauta riittäisi mihinkään.... siihen tahtiin menee ihan perinteisiä vohveleitakin... yhteiset paistotalkoot tai niinkuin nuoret sanoo:"Vohvelipuffa!" on parasta!
Ihania värejä. Pitäisi enemmän hyödyntää vohvelirautaa. Tuo pieni vohvelirauta on aika näppärän kokoinen.
VastaaPoistaMeillä on kyllä jatkuvasti ainakin yksi rauta pöydällä - nyt taasen kaksi... se on sellainen, että Ukkokultakin osaa paistaa lämpimäisen, kun Mummokulta on tehnyt taikinan valmiiksi jääkaappiin... hällä ihan jauhotaikina, kun ei ole "hermojaan menettänyt", kuten vaimonsa!! Hih...
PoistaMaukkaan näköistä, myös mainiota silmänruokaa!
VastaaPoistaKiitos - silmät tykkää tosiaan myös... joskus yritän kai huijata samalla, ettei suu söisi niin paljon... kun antaa silmille osan.
PoistaAuttanutko? ööööö - tuskin!
Kyllä rupesi nyt houkuttamaan vohvelirauta. Onhan meillä sellainen joskus ollutkin, mutta vietiin käytön puutteessa kirpparille.
VastaaPoistaVoih - kirpparille.... mutta toisaalta, sieltä päätynyt jonkun käyttöön... Itseasiassa yksi vohveliraudoistamme on löytö kirpparilta.
PoistaMeillä on kyllä aina ainakin yksi rauta pöydällä.... niin totuttanut ittensä lämpimäisiin!
Hienosti sovellettu vohveliraudan käyttö. Monilla kodinkoneilla on taipumus unohtua kaappiin, mutta sinulla tuo näkyy olevan jatkuvassa käytössä.
VastaaPoistaVasta viime vuosina oivaltanut, että vohveliraudalla voi paistaa melkein mitä vain...
PoistaAlkoi "taikinoiden kehittäminen" gluteenittomasta kummitytöstä ja sittemmin oman vaivan myötä lähti "ihan lapasesta"
Lapsenlapsillekin syntyi perinne "hammasletuista" - aina kun hammas lähtee, niin mummo paistaa lelut....
Muistojakin niistä on tallennettu
https://repolainenreissaa.blogspot.com/2020/05/hammaslettuja.html?m=0
Eli kyllä - meillä on (vohveli)raudat jatkuvassa käytössä, ainakin yksi pöydällä, joskus kaksi ja kun isompi lauma tulee jälkikasvua, niin oikein "Rautojen kokoontumisajot"
Hauska vohvelirauta, se olisi näppärän kokoinen pienessä taloudessa, vaikka viljaakin syö. Punajuuri kolikot on mielenkiintoisia. Oliko tuossa lueteltuna kaikki kolikoiden tykötarpeet ja oliko punajuuret raakoja, keitettyjä tai säilykkeitä?
VastaaPoistaTotta - minäkin ihastuin tuohon pieneen... ja hauskan kuvan sain perheryhmään (kolme rautaa rivissä),
Poistakun tosiaan vanhimmille lapsenlapsille ostettiin kullekin oma minirauta joulupukin konttiin...
Koulun jälkeenkin helppo paistaa lämpimäiset kun taikina on jääkaapissa valmiina... suolaista sekä makeaa...
Ja kyllä, siinä oli punajuurikolikoiden kaikki ainesosat. 4 raakaa punajuurta ja kaalia oli sellainen 1/6 osa lohko. Vedin ne aika ohueksi monitoimikoneella, sit notkeaa viherpippuri Koskenlaskijaa koko purkki ja raejuustoakin oli yli puolet isosta 400g paketista. Vihannekset siis aika mössöksi, voi raastaakin... ja toki käy keitettykin... (teen milloin mistäkin).
Varmaan säilykkeetkin sopisi - itte vierastan etikkaa, niin niitä ei ole tullut hankittua/kokeiltua. Meillä on niin lähellä puutarha, josta saa tuoreina/raakoina ja kauppaan sopimattomia "epäkurantteja ulkonäöltään" lähes ilmaiseksi.
Juustot vain sekoitin joukkoon ja sitten ruokalusikan avulla muotoilin palleroiset pellille. Kanamunankin olisin laittanut, mutta nyt ei sattunut olemaan.
Tämä bloginimeni on osuva = Räpeltäjä... myös keittiössä ja varsinkin siellä. Heitän kaikkea mitä kaapista löytyy aina sekaisin ja juustolla "suurustan".
Kiitos lisäohjeesta! Pitäänee testata jossain vaiheessa. Punajuuria on odottamassa. Juureksia pitää aina olla, ei mistään tule muuten mitään. :)
PoistaVoi hitsi, että tuo sinun kokkaaminen NÄYTTÄÄ helpolta, mutta kuulostaa jotenkin hankalalta itseäni ajatellen ;) Ajattelin heti, että se leipäkone olet sinä itse, mutta onhan sinulla näköjään apuvälinekin. Sitten ajattelin, että aika monta vohvelirautaa, kunnes tajusin punehtuneena, että minulla on viime aikoina ilmestynyt aika monta hiustenkuivaajakäännintä ;D olen metsästänyt samanlaista, kuin vanha ja aina menee syteen ja saveen. Lopulta löysin samanlaisen, mutta nyt on noita vempaimia joka lähtöön. Onneksi tytär vei yhden ostoksen jo mennessään. Siitä löytyi sitä paitsi toiminto, jota en ollut edes löytänyt ;D Ja ymmärsin kyllä, että sinulla noita rautoja on varmasti vain 1 kerrallaan. Minä menen sillä pinaattikeitolla ;D
VastaaPoistaHih... on meillä molemmilla sitten "monta rautaa tulessa"....
PoistaItseasiassa annoit loistavan säilytysvinkin... veskin kaapeissa olisi tilaa ainakin yhdelle, ellei parillekin vohveliraudalle....
Mulla ei ole yhtään hiustenkuivaajaa - kähertäjää... nämä harvat karvani kuivuu ja kähertyy luonnostaan. Lopetin käymästä kampaajallakin, kun olin niitten laitteitten jälkeen kuin sähköjänis... Ammattilaiset haluaa varsinkin talvella kovilla pakkasilla "edes vähän kuivattaa" vastusteluistani huolimatta, hih...
Tyypillisimmin pöydällä on vain yksi - nyt 2, kun Ukkokullalla oma jauhoilla oleva taikina jääkaapissa.
Välillä kyllä kaikki 4. rivissä, eli nuorten sanoin "puffa"...
Itseasiassa tekisi niin mieli vielä yhtä... sellaista "aitoa Belgialaista" - ja sit niitä on Disney-hahmojen mallisiakin ja ja ja...
Ja se ON HELPPOA - eikä vaan näytä!!
Ai teillä on siis oikeasti 4 ;D Luulen, että tuohon helppouteen vaikuttaa asennoituminen siihen helppouteen, eli päässä asetukset kohdilleen, eikä lähdetään miettimään liikaa ;)
PoistaHyvä tietää että vohvelirautaa sopii
VastaaPoistamonenlaisten ruokien valmistukseen,herkulliselta näyttää🤗
Juu - lienen oikein friikki vohveirautojeni kanssa. Se alkoi kummitytön keliakisasta, hommasin häntä varten toisen raudan ja sitten tuli kokeiltua ihan hullujakin yhdistelmiä... nykyään on neljä rautaa ja vielä hullummat kokeilut.... juusto&kanamuna vakkarit - mutta kaikkea muuta vaihdellen "väriksi". Erinomainen vekotin viljattomaan ruokavalioon.
PoistaJos kerran on näin helppoa ja vaivatonta tehdä mahantäytettä vohveliraudalla, niin ostoslistalleni se vehje menee. Melko kaukaa joudun sen hakemaan, ellen tilaa.
VastaaPoistaPirrelle tuossa juuri vastailin mistä tämä vohvelirauta"rakkaus" alkoi...
Poistapöydällä on aina ainakin 1, ellei parikin rautaa - sillä Ukkokullalle usein oma jauhoin varustettu taikina myös jääkaapissa mun omintakeisten juusto/kanamuna ja ties mitä muuta "mössöjen" lisäksi. Helppo tosiaan, kun paistuu itsekseen kääntelemättä ja saa touhuta muun aamupalan samaan aikaan valmiiksi.
Hitsi, äidin asuntoa tyhjentäessä siellä olisi ollut paketissa oleva vohvelirauta. Ei vaan, se taisikin olla leipägrilli. No, sanoin Naapurittarelle, että antaa poikansa kotiin.
VastaaPoistaLeipägrillikin meiltä löytyy - mutta ei niin ahkerassa käytössä...
PoistaSulla olisi kätevä tuo Tokmannin (tai kai niitä on monissa muissakin kaupoissa) mini-rauta...
Ittekkin tykkään siitä - yhden vohvelin paistan kerrallaan aamupalaksi... herkullinen "lämmin leipä" kaffen kera.