N-Y-T-!

Eilen oli se päivä - kun koko KapuaMalawi23 tiimi kohtasi
kapsäkkeineen Helsinki-Vantaan lentoasemalla
ja samalla yksi elämämme huimimmista seikkailuista on alkanut.  

Osan kanssa ollaan paremmin tuttuja: 

tavattiin lokakuussa 2022 Porkkalanniemessä 
https://repolainenreissaa.blogspot.com/2022/10/kapua-malawi-2023-starttaa.html

Seuraava tapaaminen oli tammikuussa -23, jolloin opimme lisää kehitysyhteistyöstä
 ja samassa viikonlopussa testattiin meidän "lähtökunto"  Malminkartanon kuntoportaissa
https://repolainenreissaa.blogspot.com/2023/01/kapua-viikonloppu.html

Kolmas virallinen KapuaMalawi23 tiimimme yhteinen miitti oli toukokuussa
Maailma kylässä festareilla
https://repolainenreissaa.blogspot.com/2023/05/maailma-kylassa.html
ymmärrettävää, ettei kauempana asuvat näihin yhteisiin tapahtumiin päässet

NYT olemme jo Etiopiassa-tekninen pitstop täällä. 

Reilut 5h ja laskeudumme Malawille! 

Sapitwa Peak komeilee kuvan taustalla.
Sinne siis... 

ja mitä kaikkea tulemme kokemaan sitä ennen...
siitä kuulette ja "näette" niin paljon kuin varavirroissa ja Repolaisissa riittää virtaa!

Lähtiessämme mukaan tähän ehkä elämämme hurjimmalta kuulostavaan seikkailuun
"Rahavuorelle Kapuaminen", eli 12 tuhannen euron kerääminen
 tuntui suorastaan mahdottomalta ja olimme jättäytyä pois jo Porkkalanniemen ensi tapaamisessa.

MUTTA.... 17.7.2023 100% henkilökohtaisesta tavoitteestamme on kerätty!
Siitä kiitos kuuluu teille KAIKILLE - kannustus, tuki ja niin monin tavoin keräykseen osallituminen
lämmittävät Repolaisten sydäntä aivan suunnattomasti ja mitä sillä saadaan aikaan Malawilla
- aivan käsittämätöntä! 
Olemme yhdessä tehneet jotain mahdotonta.

Ndizosangalatsa kukhala pano

 

Nettiyhteydet heikkenee, sähkö loppuu.. mutta kuvia otetaan ja aina tilaisuuden tullen lisää kuulumisia!

Kesän romanttisin juhla

Piia Paper Inspaamon heinäkuun haaste vei väreineen minut Italiaan
Lago Maggioren rannalle - ihan oikealle hääpaikalle...

Muistelin työkaverin lomailleen viime kesänä matkailuautollaan Dolomiiteilla
- useampikin järvi tuli heillä kierrettyä ja kas kohtaloa...
Oikealta henkilöltä kysyin: Heidän kartastaan löytyi juuri oikea kylä...

Tätä korttia oli aivan ihana ideoida ja
loihtia "henkilökohtaisuuksia" joukkoon...
Häät lienevät hieman myöhemmin kesällä, 
joten on mielenkiintoista kuulla osuuko ja uppoaako vihjeet lainkaan perille
- tai tässä tapauksessa "Suoraan sydämeen"!

Suoraan omasta sydämestäni saan kiittää,
että sain toteuttaa tämän kortin Malawin tyttöjen hyväksi.
Tuotto lyhentämättömänä tyttöjen ja nuorten naisten koulutuksen ja seksuaalioikeuksien tukemiseen maailman 3. köyhimpään maahan,
jonne lähdemme 3. yön kuluttua omakustanteisesti katsomaan
mitä kerätyillä varoilla saadaan aikaan ja miten niitä käytetään.  

Rippikortteja

Pitkästä aikaa mukaan askarteluhaasteeseen, 
Tuunailukammari_Facessa_heinäkuu#14

Tein useammankin perhosen maissijauho/akryylimaali seoksella sabluunan kanssa lähinnä valokuva-albumia varten.

Lopulta oli aika pestä sabluuna ja otin alle siihenkin palan kartonkia - kun joskus (kuten nytkin)
näistä syntyy ne hauskimmat.
Suihkin sabluunan päälle vettä
ja aloin pyyhkiä peppupyyhkeellä.

Peppupyyhkeen aiemmat maalisävyt teki omaa taidetta - syvän sinistä, vähän ruskeaa...
hih... suihkaisin lisää vettä ja roiskin valkoista maalia pensselistä, niin ikään vedellä lotrattuna.

Annoin kuivua ja leimailin tekstiä reunoihin...
Muuta pientä sälää koristeeksi ja yllätyksellisen taustan omaava kortti oli valmis.
Todellakin tuunattu kortti.

Toinen rippikortti on tehty maltillisemmin jalkapalloilevalle nuorelle.
Lienevät tämän kesän viimeiset rippikortit.
Tuotto näistäkin KapuaMalawi23 hankkeeseen.

"Fifties"

Kesän odotetuimmat pippalot.
Tammikuussa sovittiin päivämäärä, että mekin ennätämme mukaan.... 
 Maaliskuussa virallisen kutsun saatuamme ja teeman selvittyä
kaivettiin esille 50-luvun tamineet, jotka hankittiin 8-vuotta sitten,
kun edellisen kerran oli "Fifties" teemalla pippalot.

Vaatehuoneen kutistavaa vaikutusta pelättiin, mutta Kapua on tehnyt hyvää kropalle...
mekkohan sujahti päälle ja Ukkokullankin piti kaivaa housuihin vyö.

 

"Kortin" tein nostalgiseen kehykseen (näitähän huhuilin joku aika sitten)
Käytän kehyksistä siis vain takakannen - siinä pysyy tukevasti kortti pystyssä. 

Takakanteen muistoksi vielä pari pikkukuvaa, muistaapa myöhemminkin keneltä saatu. 

Isältä pojalle, vai pojalta isälle... hiuksetkin ajan henkeen. 
Ja pysyi samassa asennossa seuraavaan aamuun!

Nuorimmaisemme vaan nauroi, että mitäs jos kukaan muu ei ole ottanut 
juhlakutsua yhtä kirjaimellisesti?
No - olisko tuo nyt haitannut mitään.... EI!

Leikkimielellä, ilolla ja innolla matkaan.

Eikä oltu ainoat, helmat hulmusi muillakin. Tanssiorkesteri Pääesiintyjät saapui klo 19.
"Mökkinsä" oli muuttunut entisestä hienosta SUPER-HYPER HIENOKSI covid-vuosien aikana
ja me ei olla oltu edes apuna!! Noloa!!

Siinä se "Meidän pikkupoika" istuu lippa&tukka takana ja elämä edessä!

Airiston kallioilla oli helppoa pistää jalkaa koreasti Rockabillyn soidessa 

 
Aika yötäntä yötä elettiin yhä heinäkuun lopulla
04.10 nukkumaan.... eikä ollut huonolla paikalla paku-parkkimme näissäkään pippaloissa

Jämäruokia

Toinen ruokapostaus perään.
Ruokaa/leivonnaisia, milloin mitäkin jää yli - eikö vain?

Olen sitä sukupolvea, jolle opetettiin, että lautaselle otetaan vain se mikä syödään
ja ruokaa ei heitetä koskaan roskiin...
Saman opin olen toivottavasti onnistunut siirtämään jälkipolville.
Sillä varsinkin työpaikkaruokaloissa, ravintoloissa, hotellien aamupaloilla
ja missä nyt yleensä näen "muiden ihmisten" ruokailua,
niin ärsyttää se lautaselle ahmiminen ja syömättä jättäminen!!! Murrrr....

Ruokien raju hinnannousu on kyllä ilahduttavasti vaikuttanut ainakin työkavereiden 
ruoka-ajatteluun... puhutaan ainakin enemmän hinnoista ja valinnoista.
Aivan ihanaa on myös, että työpaikaltani (koulu) on saanut noutaa jämäruoan omiin kippoihin
ja hakijajonot ovat lisääntyneet, eli nyt ei sieltäkään mene ruokaa hukkaan. 

Kun lautaselle otetaan vain syötävä määrä - niin jämät jäävät tarjoiluastoihin ja ovat siten varsin käyttökelpoista "jatkojalostettavaksi"

Jännittävyyttä ja vaihtelua jämäruokiin olen yrittänyt kehitellä erilaisin "VEMPAIMIN".
Vohvelirauta on suosikki ja sillä tulee paistettua vaikka mitä. 
Ittelleni ne jauhottomat "leivätkin juustoista ja kanamunista"

Tässä vohveliraudalla paistetut röstiperunat.
Jos on jo valmista jämämuusia, niin lisäksi vain kanamunaa ja minä tietty heitän joukkoon vähän  juustoraastettakin. Mut nämä röstit tein lopuista uusista potuista. Ovat vähän rouheampia, kun  haarukalla muusasin ja lisäsin kanamunan+emmendaalia.

Kaikki juurekset/vihannekset sopii vallan mainiosti "röstättäväksi"
tai ehkä ovat enemmänkin kasvispihvejä?
Raudalla on helppo paistaa vain yksikin "pihvi" - eli pienetkin jämät riittää!! 

Onnistuin Lidl'in alekorista ostamaan 9,99 toisenkin vohveliraudan, (pallokuvio)
joten jatkossa saan vähän vaihtelua "leipiini ja pihveihini".
Tarttis ottaa se laatikostaan ja puhdistaa käyttökuntoon.... 

Köyhät ritarit on varmaan kaikille tuttu jämä ruoka ilman sen kummempia reseptejä.
Munkeista tulee hauskat reiälliset...
En ehtinyt ottaa jädepallon ja mansikoiden kera (nätimpää) kuvaa
- oli jo ukkokulta iskenyt haarukkansa kiinni

Jätettyäni kaiken viljan pois omasta ruokavaliosta Hobby Hallista tilattu spagettileikkuri
on ollut kyllä tosi ahkerassa käytössä.
En yritäkään enää pesun jälkeen tunkea alalaatikkoon - olkoot pöydällä. 
 "Spagettia" tehdään milloin mistäkin
ja ehkä voisin jatkossa nimittää niitä juuresnuudeleiksi - sillä ohuena nauhana kypsyy niin nopsaan pannulla, uunissa ja varmaan vaikka keittäen kattilassa - sitä ei ole tullut kokeiltua. 
Ja jälleen helppoa ja nopeaa tehdä vaikka parista porkkanasta! 

Tässä taasen yksi ruoka johtaa toiseen... 
Kesäkurpitsan koversin ja täytin Koskenlaskijalla,
vahvalla Shiraza-ketsupilla ja vihanneksilla.
"Jätöksenä" koverretua kurpitsan keskustaa ja avonainen paprika,
joita olin laittamassa jääkaappiin. Kurpitsan tungin paprikan sisälle
- niin sehän näytti ihan ruusulta... eli otinkin takaisin, laitoin samat soosit, 

erli Koskenlaskijan ja Shirazan paprikan sisälle ja "ruusut" renkaina.

Kurpitsat oli jo uunissa jo lähes valmiit, kun paprika pääsi käveriksi. 
Jäi valmiina (=lautasella) kuvat ottamatta,
kun kurpitsat olivat matkustaneet jo masuun
ja paprikaruusu vasta kypseni uunin jälkilämmöllä seuraavan päivän lounaaksi.

 
Erilaisilla jämä vihannes-juustosoosi täytteillä tykkään kuorruttaa myös kalaa, joskus kanaakin.
Nämä ei tartte lisukkeiksi enää muuta kuin salaatin.

Kaikenlaista jämää on helppo kietoa myös pienten tortilla kolmioiden sisälle.
Näissä valkosipulisalaattikastiketta, broiskua pieneksi pilkottuna
paprikaa, sipulia ja juustoa raasteena tai siivuina. 

Helppoja kääriä valmiiksi jo aiemmin jääkaappiin.

Valmiiksi rullatut paistui nopsaan 4kerrallaan voilepipägrillissä.
Kesäteatteri päättyi vasta ilta kymmeneltä - ei sen jälkeen innostanut enää "tehdä mitään ruokaa"
Helppo ja ruokaisa iltapala jatkaa iltaa ystävien kanssa
ja kuitenkin sai lämmintäkin ruokaa.
Itselle tein muutaman jäävuorisalaatista
- varhaiskaali olisi ollut kauniimpi ja pysynyt kasassa...
Salaattiversiot hajosi - joten ei kuvaa... onneksi maku "ei hajonnut"

Pellillinen lihapullia ei kuulosta jämäruoalta, varsinkin kun naudan jauhelihaa on 900g.
Laitan "ohjeen" kuitenkin tähän - kun parikin on kysellyt, että miten voi tehdä
lihapullia ilman jauhoa/suurustetta?
Ja tarkemmin kun ajattelen - niin maku tulee jämistä.

Varsinaisia reseptejä en osaa ja pysty antamaan,
kun en kahta kertaa tee samaa ittekkään. 
"Ohjeen" keksii jää- ja kuiva-ainekaapit"
- eli survon niihin mitä kaapista löytyy.

Nyt sattui löytymään lähes täysi hot salsa purkki, pari kanamunaa,
ja "suurusteeksi", mitäs muuta kuin Repolaisen lempparia - eli ohueksi raastettua juustoraastetta.  

Valmiina tämän näköisiä. Yleensä saan osan pakkaseen,
mutta nyt oli väkeä sen verran enemmän, että hyvä kun riitti.

Arjen paljastuksissa menin juuri kirjoittamaan,
ettei me käydä muuten ravintoloissa syömässä kuin sushilla.

Heti tajusin mokanneeni... kun oltiin ystävien kanssa Kakolan Ruusun terassilla yksillä
ja kuulin itseni ehdottavan heille syksymmällä Isoja Pitoja, 
eli useamman ruokalajin maisteluillallisia.

Innostuivat HETI ja sellaisista minäkin tykkään!
Yllätyksellisiä pieniä makuannoksia...
joskus jopa yllätyksellisempiä kuin omat yhdistelmäni...
Joten syssymmältä sinne!!

Viikon kuluttua sitä ollaan yllätyksellisten aterioiden äärellä
- Malawilaista ruokaa!

Soppakulhon koko

Kyllä meillä on syöty ja PALJON joka päivä,
vaikka sarjassani "Räpellyksiä keittiössä" postauksia ei ole vähään aikaan julkaistu.

Joten piipahdus kirpparin kautta keittiöön
pohtimaan alkukeiton annoskokoa!

 1½-viikon sisällä tein tomaattikeittoa vain pienellä muunnoksella pariin otteeseen.

Sosekeitot olisi omaan mieleen kovastikin,
mutta vaikka kuinka olen Ukkokultaani onnistunut siedättämään makumaailmaani
vuosikymmenten saatossa oikeinkin hyvin - niin keitot...
ne eivät vaan oikein uppoa.... ja siksi niitä on harvoin!
 
Sinnikäs siedättäjä olen ja alkukesästä osui kirpparilla
jotain konkreettista VÄLINETTÄ tähän sinnikkääseen siedätykseen.

Aivan ihanat TEEKUPIT... jotka ostin keittokulhoiksi
Keiton määrä jää todellakin pieneksi. 
Ei siis pienintäkään vaaraa Vaahteramäen Eemelilläkään juuttua päineen kiinni!! 

Omaan silmään enemmän kuin ihanat juuri kesäsopalle
- en kuitenkaan kesäkeittoa näistä tarjoaisi!

Edellis viikonlopun vieraille tarjosin tomaatti-mozzarella soppaa
ja viikkoa myöhemmin tomaatti-vuohenjuustokeittoa, 
kun tiedän jälkikasvustamme ainakin nuorimmaisemme vaimokkeineen
rakastavan vuohenjuustoa ja kas kummaa...

Ukkokulta sanoi molemmilla kerroilla, että on hyvää... 
lisäten, että:"Sopiva annos"! Hih.. eli tämä kuppi toimii

varsinkin jos tarjolla on samalla muuta mieluisaa...

Brunssityyppiset kattaukset on helppoja ja kivoja siksikin....
kun ei tartte emännän juosta keittiössä, vaan siinä ne on silmien- ja käden ulottuvilla kaikki syötävät
 ja seurusteluun voi kiireettömästi osallistua kaikki.


Ajan kanssa astetta paremmat aamupalat!!
Ne sopii mukavasti pienen porukan porinoihin.