Niin sitä tuli rämmittyä (välillä nelinkontin) ylös korkeammallekin kukkulalle Santorinilla,eli Profeetta Eliaan vuorelle 567metriin!
Vuori on saanut nimensä siellä sijaitsevan Iliaksen luostarin mukaan!
Tie oli kivinen, mutta ehdottomasti kapuamisen arvoinen!
Luostarin lisäksi huipulla on lukuisia telemastoja, antenneja ja sääasema.
Aurinko tosiaan leikittelee (varmaan kaikkialla), mutta Santorinilla se on niin helppo nähdä!
Vuoren itäpuoli peittyi hetkeksi kuin vaaleansiniseen pumpuli-usvaan! Satumaista!
Huipulta näkee koko Santorinin.
Ylös päästyämme aurinko helmesi varsinkin Santorinin eteläkärjen
- meri hohti hopeisena, kun timantteja tulvillaan!
Ylös päästyämme aurinko helmesi varsinkin Santorinin eteläkärjen
- meri hohti hopeisena, kun timantteja tulvillaan!
Aurinko tosiaan leikittelee (varmaan kaikkialla), mutta Santorinilla se on niin helppo nähdä!
Vuoren itäpuoli peittyi hetkeksi kuin vaaleansiniseen pumpuli-usvaan! Satumaista!
Voisko nyt sanoa että:”Santorini on nähty&käyty!”
No ei… mereltä käsin tämä on vielä nähtävä
- huomenna hyppäämme merirosvolaivan näköiseen paattiin
ja pääsemme samalla tutkimaan nuo pari naapurisaarta!
ja pääsemme samalla tutkimaan nuo pari naapurisaarta!
Aikamoinen maasto kiivetä! Mutta varmasti ponnistelujen väärtti päästä huipulle.
VastaaPoistaHih - juu... "pikkuinen pirunpelto" Alarinteessä päätettiin, että nyt vihdoin hommataan ne teleskooppisauvat... mut ylempänä todettiin, että onneksi niitä ei ollut - nekin olisi pitänyt raahata vielä ylös... heh heh... utelias mieli saa kaikenlaista aikaan! Mut fiilis ylhäällä oli kyllä kuin olympiavoittajalla!!
Poista