"Taas"-matkailu jatkuu
edellinen postaus oli "Taas" Hämeenlinnaan,
niin tässä tulee
Taas Seiliin!
Eilen seilasimme sinne äiteen kanssa.
Onneksi tässä välissä on ollut ainakin 2 teatteriversiota,
ehkä kolmekin - ja yksi kirja;
Katja Kallion Yön Kantaja
Katja Kallion Yön Kantaja
jonka pohjalta elokuva "Kerro Kaikille"
on ihan viimeistelyä vaille valmis.
Ensi-iltaan syksyllä
ja tuleehan Seili jälleen
Turun kaupunginteatterin
suurelle lavallekin 3.9.alkaen.
(Liput on jo varattu!)
suurelle lavallekin 3.9.alkaen.
(Liput on jo varattu!)
Seilin suhteen TAAS on todella positiivinen asia
- voisikohan sanoa, että "Fanitan"!!


Laboratorio ja potilastietokortit palauttivat äiteen
muistelemaan työuraansa, ihan alkuaikoihin
Metsäntutkimuslaitoksen taimilabraan
neulasten ravinnepitoisuuksien mittauksiin
ja sittemmin sairaanhoitaja-vuosiin.

Kirkko oli saanut uuden ulkomaalin.
Tummempi värisävy pisti heti silmään.
Nyt kuulemma lähes identtinen
alkuperäisen 1733 rakennusvuoden sävy.


Tummempi värisävy pisti heti silmään.
Nyt kuulemma lähes identtinen
alkuperäisen 1733 rakennusvuoden sävy.


Saariston, rannikoiden kirkoissa roikkuvat purjelaivat
ovat jotenkin sykähdyttäviä.
Sama perinne näkyi 100% Portugalin rannikolla
Kiitoksin, muistoin ja suojelurukouksin!
Merenkulkijat SILLOIN = AINA
todella tarvitsevat suojelua
myrskyisillä merillä!




Carolina Olsonin ristin kuvaan näemmä joka kerta,
vaikka eniten Seilin saaren tarinaa
on todistetusti löydetty Amanda Aaltoseen liittyen.
Jutta Ahlbeck-Rehnin väitöskirja (2005) herätti
henkiin useammankin potilas-,
kuin henkilökunta naiskohtalon.
Väitöskirjaansa pohjautuvaa dokumenttia
yritin etsiä Yle Areenasta.
En vaan löytänyt kuin muutaman minuutin trailereita.
Jatkan etsimistä ja lisään tähän, jos löydän.
Äiteellekin haluaisin sen näyttää.


Punkkiprojektin jätän nyt näin pienelle huomiolle.
Borrelioosin tuplasti sairastaneena
ja ikuista hermoborrea kantavana,
en jaksa avautua enempää.
Toki myönnän ja arvostan tutkimusta.
Joskin punkit ovat vieläkin "viisaampia"
tai ainakin ovelampia - kanta vain kasvaa!!
Joskin punkit ovat vieläkin "viisaampia"
tai ainakin ovelampia - kanta vain kasvaa!!

Heippa "hetkeksi"
Alkoi nimittäin taas tehdä mieli mennä
yöpymäänkin Seiliin
Ja sitä paitsi, meidän fillarit ei ole nähneet saarta!!
yöpymäänkin Seiliin
Ja sitä paitsi, meidän fillarit ei ole nähneet saarta!!














Idyllinen vanha puukirkko ja sen purjelaiva.
VastaaPoistaKyllä - saaristolaiskirkoissa on oma viehätyksensä!
PoistaSeili tosiaan sykähdyttää, siellä on hienoa kaikki. Rakennukset, historia ja luonto!
VastaaPoistaOlen useammankin kerran jäänyt miettimään MIKÄ siinä saaressa oikein on se vetonaula, että sinne kaipaa yhä uudelleen... teatterissakin nähty jo neljä kertaa ja viidenteen liput hankittu....
PoistaMinullakin on muutama vuosi viime Seilissä käynnistä. Se on kyllä mielenkiintoinen paikka, varsinkin kun tuntee niitä tarinoita kirjojen ja musikaalien kautta.
VastaaPoistaTarinat, dokumentit, filmatisoinnit herättävät paikan kuin uudelleen eloon.
PoistaNyt ahminut Amandan tarinaa, josta väitöskirjatutkija löysi paljon muutakin faktaa!
Onpa kiva käyntikohde. Kaunis kirkko sisältä ja museossa nähtävää.
VastaaPoistaKiehtovaa varsinkin mielelle!
PoistaSeilin saarella en valitettavasti ole käynyt. Tykkään juurikin tuosta tummemmasta punamultaväristä kun ei ole liian räikeä. Nuo laivat kirkoissa ovat hyvin tuttu näky täällä meillä päin.
VastaaPoistaSaaristolaiskirkkojen omaleimaisuus on kiehtovaa ja Seilissä jotain maagista, joka vetää ainakin meitä puoleensa...
PoistaSuosittelen käyntiä!
Kiitos kun veit meitä taas uusiin maisemiin ja aatoksiin.
VastaaPoistaLaboratorio kiinnosti erityisesti koska opetin monet vuodet sen alan englantia,
sekä lääketieteellisten että muunlaisten tutkimuslabrojen kieltä ☘️
No sulla on sekin sanavarasto sitten hallussa... latinaakin varmaan paljon!
PoistaKiitos oli kiva olla kuvien mukana teidän ihanassa kesäreissussa.
VastaaPoistaKerrassaan upeat kuvat ja puitteet.
Aurinkoista elokuun alkua!
Kiitos kun viihdyiy ja eloisaa elokuuta teille!
PoistaSeilin saarella minäkin tahtoisin joskus käydä - kunhan vain varmistettaisiin ensin, että minun ei sinne tarvitsisi jäädä. Onneksi sote-palvelut ovat parissa sadassa vuodessa kehittyneet näinkin paljon, että minäkin saan kulkea, ainakin vielä 😉, vapaana.
VastaaPoistaSiis toki Seili kiinnostaa kaikin puolin, mutta se, että 1800-luvulla ja vielä senkin jälkeen, paikka oli mm. epileptikkojen "säilytyspaikka" - vaarallisia kun olivat, on se henk. koht. juttu.
Ymmärrän hyvin, diagnostiikka oli varsin omintakeista (papithan sitä pääosin tekivät) Mm psoriaasis tulkittiin lepraksi ja yksi ihmeellisimmistä kohtaloista on Maalina Matintyttären elämä - hän asui saarella 51-vuotta... lepran kanssa ei niin kauan elä, eikä hänellä sitä koskaan ollutkaan.
PoistaOlipa ihanaa päästä Seilin saarelle. Paljon olen siitä kuullut ja jotain lukenutkin.
VastaaPoistaKiva kun viihdyit - joku kumma vetovoima siinä paikassa vetää minua ahmimaan naiskohtaloita - mieleen vaikuttava paikka!
PoistaNyt alkoi menovarvasta kutkuttaa :-). Tuolla olisi kyllä ehdottomasti hieno käydä. Mielenkiintoinen kohde. Kiitos visiitistä !
VastaaPoistaNon-ni.... me oltiin just teilläpäin, tein vuoro tulla meillepäin!!
PoistaSeili ei sytyttänyt minkäänlaista lamppua :) Joten kuukle töihin tuomaan tietoa kohteesta ja korjaamaan asiaa. Tällä erää jaksoin "täydessä seilissä" merkitykseen saakka ja jatkan tutkimista myöhemmin syvemmin.
VastaaPoistaEhdottomasti pyörienkin täytyy tuonne saareen päästä!
Myös tuo kulttuuripuoli tuottaa kysymysmerkkejä. Vinkkejä teoksiin ja tuotoksiin otetaan vastaan :)
Elokuuta!