Repolainen reissaa ja räpeltää: "Taas" -matkailua

"Taas"-matkailu jatkuu

edellinen postaus oli "Taas" Hämeenlinnaan,

niin tässä tulee

Taas Seiliin!

Edellisestä kerrasta olikin jo 6-vuotta!

Eilen seilasimme sinne äiteen kanssa.

Onneksi tässä välissä on ollut ainakin 2 teatteriversiota,

ehkä kolmekin - ja yksi kirja;
Katja Kallion Yön Kantaja

jonka pohjalta elokuva "Kerro Kaikille"

on ihan viimeistelyä vaille valmis.

Ensi-iltaan syksyllä
ja tuleehan Seili jälleen

Turun kaupunginteatterin
suurelle lavallekin 3.9.alkaen.
(Liput on jo varattu!)

Seilin suhteen TAAS on todella positiivinen asia

- voisikohan sanoa, että "Fanitan"!!

Ja eilen tuli yksi Fani lisää!!

Laboratorio ja potilastietokortit palauttivat äiteen
muistelemaan työuraansa, ihan alkuaikoihin
Metsäntutkimuslaitoksen taimilabraan
neulasten ravinnepitoisuuksien mittauksiin
ja sittemmin sairaanhoitaja-vuosiin.

Kirkko oli saanut uuden ulkomaalin.
Tummempi värisävy pisti heti silmään.
Nyt kuulemma lähes identtinen
alkuperäisen 1733 rakennusvuoden sävy.

Saariston, rannikoiden kirkoissa roikkuvat purjelaivat
ovat jotenkin sykähdyttäviä.
Sama perinne näkyi 100% Portugalin rannikolla
Kiitoksin, muistoin ja suojelurukouksin!
Merenkulkijat SILLOIN = AINA
todella tarvitsevat suojelua
myrskyisillä merillä!

Carolina Olsonin ristin kuvaan näemmä joka kerta,
vaikka eniten Seilin saaren tarinaa
on todistetusti löydetty Amanda Aaltoseen liittyen.

Jutta Ahlbeck-Rehnin väitöskirja (2005) herätti
henkiin useammankin potilas-,
kuin henkilökunta naiskohtalon.

Väitöskirjaansa pohjautuvaa dokumenttia
yritin etsiä Yle Areenasta.
En vaan löytänyt kuin muutaman minuutin trailereita.
Jatkan etsimistä ja lisään tähän, jos löydän.
Äiteellekin haluaisin sen näyttää.