Pelkkiä kolikoita-saisko seteleitä?

Puutarhalla pyörähdin perjantaina
ja sinne oli tullut ruska...
Porkkanaakin löytyi värissä jos toisessa...
Uunijuurekset suunnitteilla viikonloppuna

ja kun pieniä suita syömään - niin muodoksi kolikot!

Mausteetkin pienten suiden mukaan, 
cheddardipillä "uunitettuna" maistuu mikä vain.

Salaateista vastasi pikkukokit itse!

Melonista olisi haluttu tehdä sieniä
- mutta muotti oli liian iso tai sitten meloni liian pieni!
Miten sen nyt ottaa!!

Lohipata sai meidän raadin mielestä erittäin onnistuneet kyytipojat.

Tosin heräsi keskustelu, että miksi syödään "aina kolikoita"?
Saisko joskus seteleitä?

Ei se kesäkurpitsasato ole vieläkään taputeltu...
Joten sileitä seteleitä syntyi parikin pellillistä
emmentaalin päälle - yrttien alle. 

Vartin verran 200asteessa ja juustot jo kivasti ruskistui reunoilta
- eli olivat kypsiä kuperkeikkauttaa.

ja leivittää juustopuolelle täytteet:
pinaattia, kylmäsavulohta, avokadoa ja suippopaprikaa
majoneesin jämään raastoin pari
hieman nahjistunutta porkkanaa
ja sekoitin repaleiset lohen reunat

Jo oli "setelipino" simmoinen, että sopi kääriä!

Pari muhkeaa körilästä!

joista riitti leikellä isommallekin porukalle "setelirullia"

Eikä siinä vielä kaikki...
Tänä syksynä ei näemmä kesäkurpitsat syömällä lopu... 

Seteleitä jäi niin paljon yli, 
että loput käärittiin pikkurulliksi (ruusuiksi) muffinivuokaan 

Ja aamulla munakasta päälle, 
kinkkusuikaleita, fetaa, paprikaa
ja juustoraastetta

Vaativat hieman pidemmän kypsennyksen,
taisivat olla liki puolituntia , että munakaskin kypsyi

Sen kun malttoi odotella
-niin ihan kelpo aamiaislisuke!

Yksi varsin innovatiivinen kesäkurpitsa räpellys
jäi vielä jääkaappiin odottamaan uutta nälkää!
Se jännittää kyllä räpeltäjää jo itteäänkin
- joten ans kattoo kuin käy...
julkaisenko vai en - syönkö vai en?