tiistai 5. maaliskuuta 2024

Kaikkeni oon yrittänyt

Tässä tulee nyt sitten se minun kukkapostaus!
Poikani jo legendaarinen toteamus;
"Kukat tekee itsarin äiteen hoivissa!"

Purkista voinee jo arvata milloin olen tämän saanut....
Ystävien kanssa Halloweenia vietettiin
ja vaikka varsin hyvin "siskoni" tietää
mun viherpeukalon diagnoosin - niin päätti kuitenkin tuoda "pientä vihreää"
Kun mehikasvi on niin helppo ja kiva sitten kesäksi siirtää ulkoruukkuun....

No, ei tullut kesää tämän kanssa...
joulu sentään jonkinmoinen, vaan tammikuussa jo "luovutti!"




Toinen ystävätär oli yhtä uhkarohkea....
toi Jouluruusun 9.12. Annenpäivän illanistujaisiin. 
Kaksi kuukautta myöhemmin, 9.2. tilanne...
Täysin masentunut, burn out....

Eli ei tullut kesää tämänkään kanssa....
 
Tuohinen ruukku on kyllä niin kaunis,
että se siirtyi varastoon odottamaan  "uutta elämää"!!


Mutta TÄMÄ SE ON SITKEÄ!!

Tai ainakin sen lehdet.....
Orkidea on saatu toiselta vävyltä hänen ihka ensimmäiseltä visiitiltään
tulevassa anoppilassaan.
Se oli huhtikuu 2009....

Kankaiset orkideavarret hommasin,
kun en noin vahvoja ELÄVIÄ lehtiä raskinut pois heittää.

Ja onhan tuon 15-vuotisen elonsa aikana
muutaman oikeankin kukkavarren jaksanut kasvattaa...
Arvioisin, että 4-5-kertaa... ei suinkaan joka vuosi... mutta ehkä joka kolmas.

Eli meillä on siis ELOSSA oleva kasvi!!

Tällainen viherpeukalo täällä....
millainen siellä?

32 kommenttia:

  1. Voi noita ensimmäisten kuvien purkkikukkia :-DDD
    Mutta orkidea on upea! Tai lehdet ainakin. Kaipa se vielä tekee omiakin kukkia!

    VastaaPoista
  2. Orkideasi on ihastuttavan kaunis!
    Täällä menestyksiä (joulutähti elossa jo kolmatta vuotta) ja menetyksiä (sain suloiset esikot hengiltä muutamassa viikossa). Jälkimmäinen suretti tosiaan, kun ne oli tarkoitus istuttaa keväällä ulos. :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih - kauneus johtuu kangaskukkien luonnonmukaisuudesta... hih...

      Poista
  3. Ulrika50v.blogspot.com5. maaliskuuta 2024 klo 11.20

    Muutama vuosi sitte innostuin kukista, ulko ja sisä .
    En ois uskonu itsekkään ett musta tulis "viherpeukalo" mutta oisko niin että kun lapsista ei enää tarvi pitää huolta niin mun huolenpito siirtyi kukkiin 🤣, voi olla ....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voiskohan mun huolenpito joskus/jostain siirtyä kukkiin... epäilen....
      Minä olin kukkien tuho jo lapsena....
      Lienen ollut siinä kympin paikkeilla iälltäni, kun sain äidiltä "PIENEN" kesätyön.. äiti rakasti kehä- ja ruiskukkia... niiden siemeniä istutteli jo varhain viilipurkkeihin ja sittemmin ryytimaan reunaan. KERRAN, ja vain kerran antoi sitten sen kesätyön, mun kitkeä/koulia pois rikkaruohot kukkarivistöistä... hmm... sehän oli oikeastaan hauskaa... aurinkoakin sai siinä samalla.
      Molemmat penkit kävin kuuliaasti ja ahkerana läpi... sinä kesänä ei ryytimaan reunassa kukkinut lainkaan...
      MInä olin onnistunut kitkem,ään pois joka ikisen taimen.... ja nättirivi rikkaruohoa oli tallessa.... miten ne rikkaruohon lehdet olikin olleet niin paljon kauniimpia.... Eipä pyytänyt äiti toista kertaa, eikä rakkauteni istutuksiin, kukkiin yleensäkään edistynyt tipan tippaa... taisi mennä se loppukin... joten juuret juontaa jo kauas ja ihan rehellisyyden nimissä, "EN TYKKÄÄ KUKISTA!"
      Kaikille kerrottu - mutta silti joku ystävätär aina "yrittää"...

      Poista
  4. Ei ystäväni aina voi onnistua!
    Mutta miten ihmeessä olet saanut orkidean noin huikeaan
    kukkaan, juku että on upea!
    Minä taas en saa tuota kukkaa pysymään hengissä millään.
    Kyllä sinä sittenkin olet viherpeukalo orkideoille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih - nyt olet tainnut katsella vain kuvat, lukematta tekstiä... ei vaatinut suurtakaan ihmettä ostaa kangasorkideoja...
      sai vielä valita haluamansa kukan värin....

      Poista
    2. WHAT? Oikeesti tekokukka...ja niin aidon näköinen?
      Tuollaisen minäkin haluan heh!

      Poista
    3. Jotenkin häkellyin kateellisena noihin kukkaloistoihin ja oikean näköisiin lehtiin...niin ihan sama vaikka olisin lukenut tekstin sata kertaa😂

      Poista
  5. Mitä, jos sinun viherpeukalossasi ei olekaan mitään vikaa? Mehikasvi saattoi olla kuolemaan tuomittu jo kukkakaupassa. Mehikasvit pitävät marraskuusta maaliskuuhun lepoaikaa viileässä ja kuivassa. Tarvitsevat tilkan vettä silloin tällöin vain, että eivät kuivu kokonaan. Jos ne on tuotu jostakin Afrikan maasta auringosta ja saaneet shokin? Joutuivat Suomessa pimeään, lämpimään ja on kasteltukin liikaa, niin kuolevat kuumassa olohuoneen ikkunalaudalla. Jouluruusulla näyttää olleen yhtä surullinen kohtalo. Oletan, että se on tuotu Hollannista, missä ne kasvavat ja kukkivat talvella eli joulun aikaan avomaalla, eivätkä välitä, vaikka on viikon verran pari astetta pakkasta. Se sai kai shokin ja juuret mätänivät, kun se tuotiin pimeään ja lämpimään ja kasteltiin liikaa. Meidän pihalla täällä Reinin varrella Lounais-Saksassa jouluruusut ovat talvikukkia, valkoiset kukkivat ulkona joulu - tammikuussa, värilliset parhaillaan koko maaliskuun. . Viime talvena oli kaksi viikon mittaista pakkaskautta, toinen joulu- tai toinen tammikuussa, päivällä pakkasta pari astetta, yöllä minus 10 astetta. Jos on pakkasta enemmän kuin - 10 °, niin pitää peittää havuilla tai harsolla.
    Phaleanopsis orkideat taitavat olla Suomen olohuoneissa, liian lämpimässä ja pimeässä, hyvin ongelmallisia hoidettavia.
    Minun peukaloni rupesi vihertämään, kun vaihdoin asuntoa ja rupesin ymmärtämään kasvejani. Pidän peukkua, että sinunkin peukalosi rupeaa vihertämään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Katriina vastauksestasi, informatiivisestakin - sinä todellakin tiedät kukista 100-kertaa enemmän kuin minä.
      Ja totta varmaan tuokin, että periaatteessa mun fyysisessä peukalossa kukkien suhteen ei ole mitään vikaa,
      mutta peukalon ohjaimissa on.... eli aivoissa. Kukat eivät ole koskaan kiinnostaneet - ei millään muotoa,
      olen aina ihan kauhuissani, jos joku tuo kukkia ja suusta pääsee, että: "Eih....
      Eikä kyllä ole omissa toiveissakaan, että alkaisi kiinnostamaan - kuulostaa niin monimutkaiselta ja aikaa vievältä touhulta,
      että keksin lukuisia muita paljon hauskempia ja iloa tuottavampia ajanvietteitä...
      Iloinen olen, että jokainen vain löytäisi ne omat mielenkiinnonkohteensa... kenelle kukat tuo iloa, niin aivan mahtavaa - mieluusti katselen toisten hoitamia ja kukoistavia kukkia/kasveja. Luonnonkasveista varsinkin tykkään - niitä on ihanaa kuvailla osana luontoa....
      Ne riittää mulle.

      Poista
  6. Jopas. En minäkään noita orkidean lehtiä olisi hävittänyt (hihittelen Päivin kommentille, pahoittelut!), vaikka ei kukkisikaan. Tädeillä on muuten molemmilla valkoiset orkideat - itselläni ei ole ollut koskaan. Vielä. Kuvaan jossain vaiheessa tulilatvan, joka leviää ja leviää, vaan ei kuki!? Sinun sorminäppäryytesi on luotu muihin touhuihin kuin kukkien hoivaamiseen... ;)
    Kylläpä aurinko paistaa! Ihan tuntuu keväältä! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ps. Laitoin edellisen postauksen kommenttilaatikkoon linkin niihin pilkullisiin kumppareihin... ;)

      Poista
    2. Hih - minäkin hihittelin Päivin kommenttia.... ei vaatinut tosiaan ihmeitä, vain 3,99€/oksa saada orkidea kukkaan.
      Kävinkin kurkkaamassa sun pilkulliset kumpparit - ne on söpöt!! Voisin pitää vaikka mekon kanssa!!

      Poista
    3. Nytpä tiedän, mitä Stansta saa tuliaisiksi, kun seuraavan kerran menen Helsinkiin! Ostan varuiksi myös kukkivat varret!

      Poista
    4. Hih.... näin sitä keksii viemisiäkin....

      Poista
  7. Et sinä nyt ihan surkea viherpeukalo ole, kun saat vaikean orkidean elämään. Jokainen on mestari jossain. Sinä selvästi hallitset kokkaamisen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen minä - ja ihan mielellänikin vielä olen surkea kukkien kanssa. Orkideani voi vaihtaa väriäkin ihan koska vaan... jos päätän ostaa eriväriset kangasoksat... heittäisin mielelläni senkin menemään, kukat ei vaan ole mun juttu, muuta kuin luonnossa itsekseen kasvaessa, mutta en raski - kun hauskaa nähdä miten kauan vävyn LEHDET oikeasti pysyy hengissä, hoitamatta!

      Poista
  8. Olisiko niin, että jos kukat hoituisi polkupyöräillen, niin Sinulla olisi viidakko?!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nyt osui ja upposi.... kyllä - minulla olisi viidakko!!

      Poista
  9. Hahaa, mullekin on käynyt noin kuin sun ensimmäisten kuvien kukille. Orkideoita osaan kasvattaa ja kukittaa, ne elää vaikka unohdan ne usein ja jatkuvasti. Luulen, että ne kukkii sen vuoksi, että luulevat juuri kohta kuolevansa, mutta sitten yllätän ne ja annan vettä... Orkideat on siis ihan parhaita kukkia :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama metodi täällä... orkidean lehdet unohtuu välillä tie kuinka pitkäksi aikaa itsekseen ja sitten hukutan kerralla taas unohtaakseni... kun ei silläkään kuole - niin olkoon tuossa keittiön ikkunalla "huijaamassa" ohikulkevia

      Poista
  10. En pääse kehuskelemaan viherkasvien hoitotaidoilla :D En viitsi niitä, edes hankkia, kun en jaksa kuitenkaan hoitaa ja kuolevat pois. Pihalla perennapenkin kanssa menestyn kohtuullisesti.

    VastaaPoista
  11. R.I.P. ylinnä olevalle kukka vainaalle, kyllä hänellä on paremmat oltavat siellä missä nyt on. Käsitinkö oikein että Orgidean kukat on feikkiä ja vain lehdet on elossa? Minä en saa edes lehtiä menestymään Orgideoissa joten ei huolta, jotain teet oikein!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu - käsitit oikein, kangasta ovat orkideat.... lehdet vaan sinnikkäästi ei halua kuolla, vaikka varmasti 6kuukauttakin on ollut kastelematta...
      tai sitten on ukkokulta salaa laittanut vettä - tiedä tuota! Kukat ei vaan ole mun juttu - ollut koskaan, ei ulkona, ei sisällä.

      Poista
  12. Viherryksestä voi nauttia kiertelemällä kukkakaupoissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kääks.... kukkakaupatkin kierrän kaukaa, mutta luonnonkukast, heinät, kasvit ja varsinkin puut... niistä tykkään.

      Poista
  13. Kaikkesi oot tosiaan näköjään yrittänyt, ei voi muuta kuin ihailla sisukkuuttasi.

    VastaaPoista
  14. Hih, mulla on joskus vähän samanlaista kasvien kanssa. Tällä hetkellä hengissä on palmuvehka (helppo hoidettava, kunhan kastelee reilusti ehkä kerran kuukaudessa) ja yksi vähän kitulias kiinanruusu. Äsken sain tyttäreltä pistokkaita (soihtuköynnös), yritän nyt niiden kanssa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oih - siellä on kunnolla innostusta, motivaatiota ja yritystä!

      Poista

Kiitos kiinnostuksestasi sivujani kohtaan.
Pienen pienikin kommentti
lämmittää AINA SUURESTI mieltä!