maanantai 29. maaliskuuta 2021

Mauritius-Montenegro


Mahtuipa maita monta
M-kirjaimeen; 
viimeiset tulee tässä

Kolmen yön pysähdyksellä Mauritiuksella, ennätti nauttia rannoista, valkoista hiekkaa riitti käveltäväksi liki 20km. Paikallisbussilla päiväksi seikkailemaan myös maan pääkaupunkiin Port Luisiin


Balkanin kierroksella yksi jännittävimmistä reiteistä oli matka Albaniasta Montenegroon.
Olin tuhlaamassa viimeisiä Albanian lekejä (valuuttaa), kun Jussi jutteli iäkkään herrasmiehen kanssa varsin runsaasti käsiään käyttäen.
Syy selvisikin, kun herra tuli kioskiin pyytämään tulkkausapua, hän nimittäin puhui italiaa ja kovasti tarjosi meille kyytiä Montenegroon Mersullaan. Hinta oli puolet halvempi kuin bussiliput, joten tietysti tartuimme seikkailuun... ja wau... koskaan en ole ollut niin harmissani, kuin silloin, etten osannut puhua Italiaa... jonkin verran ymmärsin ja samoin hän englantia, mutta puhuttua yhteistä kieltä meillä ei ollut.
Jos olisikin ollut, niin olisimme kyllä saaneet niin kattavan tietopaketin Jugoslavian hajoamissodista 1992-2003. Hän viittoili milloin mihinkin suuntaan, vallihautoja, pommitettuja rakennuksia - upeita maisemia ja monumenttejä. 
Mutta ehkä kaikkein jännittävin oli lähestyminen Albanian ja Montenegron rajalle...
olimme jo tottuneet, että tullijonot saattoivat kestää 2-3 tuntia heinäkuun parhaimpaan loma-aikaan.

Herra oli meille jo kyytiin houkutellessaan hokenut, että: "Passkontroll is no problem!"
- sen hän osasi englanniksi....
ja tosiaan... eipä ollut ongelmia tullissa... 
Ensinnäkin ihmettelimme, kun yhtäkkiä hän alkoi ajaa pientareella.... ohi pitkien autojonojen, sitten pientareen kavennuttua autojonon vasemmalle puolelle tööttäillen vastaantuleville = Jestas, hänhän ajoi vastaantulevien kaistaa ohi koko parin-kolmen kilometrin pituisen autojonon ja siinä me olimme passitarkastuksemme - passitkin vain hänelle, joita vilautti tarkastajalle, leimat ja matka jatkui.... wau!!!
Ja voi sitä onnellista ilmettä... "Passkonmtroll is NO problem!"

Montenegrossa olisimme voineet valita kohteemme paremmin - ei Budvaa, sillä sinne olimme kyllä useamman vuosikymmenen liian vanjoja. Vanha kaupunki linnoituksineen oli kaunis ja vesi turkoosin sinistä, mutta se täysillä soitettu bile-musiikki ja äänekkäät, runsaasti juomia nauttineet nuoret ei ehkä ollut loman paras kokemus... joten yksi yö riitti ja matka jatkui...

 

2 kommenttia:

  1. Looks like some exciting adventures. WE took a cab ride that ended up not being a cab in Italy for less money, and had my poor daughter fearing for her life. It really wan't bad at all, but the whole idea of going with an unofficial cab scared her. Enjoying your travels.

    VastaaPoista
  2. Kivasti koostamasi matkakertomuksesi herättää matka kaipuun.
    Mauritiuksella kävimme muutama vuosi sitten.

    VastaaPoista

Kiitos kiinnostuksestasi sivujani kohtaan.
Pienen pienikin kommentti
lämmittää AINA SUURESTI mieltä!