Matkaa Shir Khan Bandarista Kunduzin lupa-asioiden kautta Kabuliin kertyi yli 400km. Pääsimme matkaan klo 10 ja perillä olimme olimme klo 02.20
Varsin vaiherikas matkamme kesti reilut 15h.
Hindukuš vuoriston ylittäminen alkoi Kunduz-jokea seuraten. Tiet olivat jokivarressa vielä asfalttia ja matka eteni vauhdikkaasti kuoppia kierrellen todella taitavan kuskimme Ali-Noorin kyydissä läpi pikkukylien
Oli upeaa päästä samantien
ns paikalliselämän keskelle!
Pääni taisi pyöriä kuin papukaijalla!
Maiseman muuttuessa vuoristoisemmaksi
teiden kunto heikkeni.
Jos niissä oli joskus asfaltti ollutkin,
niin jatkuva routa-vaihtelu
oli kuluttanut pinnan mukulakivimäiseksi.
Aurinko oli vielä korkealla,
kun ensimmäiset lumihuiput siinsi edessä,
Aurinko ehti laskea ennenkuin saavuimme korkeimmille tieosuuksille
ja tunneleihin, tai paremminkin
rakenteilla oleviin tunneleihin,
joiden ”pottupeltomaiset” ohituskaistat
kulkivat tunneleiden vieressä
ja liikenne oli pitkään
seisauksissa useammassa kohdassa.
Korkeimmalla kohdalla (3600m) ei nähnyt mitään, mutta tunto-ja kuuloaisti antoivat
vaikuttavan kokemuksen tuulesta,
joka ravisutteli välillä autoa
ja heitti hiekkaa ikkunoihin kuin rakeita!
- muutaman tunnin unet
ja tutkimaan pääkaupungin sykettä!
Blogiasi jonkin aikaa seuranneena voin vaan todeta että on sinulla monenlaisia kokemuksia ja paljon olet maailmaa nähnyt:)
VastaaPoista