Lapsen laulu äidille
Äiti, minun täytyy jatkaa.
Joku kutsuu kulkemaan.
Täytyy taittaa taival matkaa,
vaikken tietä tunnekaan.
Siellä missä toisiansa
aallot vievät tansseihin,
siellä, veden loiskinassa,
siellä olen minäkin.
Siellä, missä korkealla
siintää pilvi sulavin,
siellä, sinipilven alla,
siellä olen minäkin.
Äiti, katso, kuinka kasvan!
Kuule, kuinka kohisen!
Minkä kasvoin viime vuonna,
tänään kasvan ohi sen.
Avara on taivaan syli.
Tuulen teitä purjehdin.
Pääsky lentää pääsi yli,
siinä olen minäkin.
Älä pelkää. Tulen kyllä.
Tulen kyllä takaisin.
Iltatuulen hyväilyssä:
siinä olen minäkin.
(Anna-Mari Kaskinen)
Tällaista ei koskaan haluaisi joutua tekemään
- vaikka toisaalta tuntuukin kunnianosoitukselta,
että minua pyydettiin se tekemään
Suru adressi lapsenlapseni ikätoverille, hieman alle 8-vuotiaalle Valtterille
ja hänen perheelleen!
Tämä Anna-Mari Kaskisen runo koskettaa aina yhtä syvältä.
VastaaPoistaKaunis on tekemäsi adressi <3
Lohdun sanoja lohduttomuuteen... Kaunis korti.
VastaaPoistaLiikuttavan kaunis kortti♥
VastaaPoistaLiikuttava runo ja kaunis adressi ❤
VastaaPoistaKaunis ja liikuttava. Ei mitään turhaa.
VastaaPoista