keskiviikko 27. toukokuuta 2026

Oletko kilpailuhenkinen?

Pari Repolaispariskuntaa kohtasi 
Teijon käsityöläismarkkinoilla lauantaina.
Hävettävän vähän ollaan tänä keväänä
ennätetty pakuilemaan ja pyöräilemään

Toukokuun loppu ja ei yhtäkään yötä vielä pakussa - murrr...


Vaan nyt se on korkattu...
samoin kuin Teijolla pantu olut
Torstaina jo pakattiin paku,
että perjantaina (suurinpiirtein suoraan töistä)
ennätettäisiin jonnekkin polkaisumaisemiin. 
Meri-Teijolle meiltä ajoi vajaassa tunnissa.

Matildan järvi on tullut talsittua
ja polkaistua useampaankin otteeseen männävuosina
jonkun pakuyötä lunastavan lapsenlapsen kanssa 
- mutta ei kertaakaan kaksin!! 
Sen aika oli nyt!!

Tavoitteena saada
mahdollisimman paljon poljettua kilometrejä
- sillä huomaan olevani
K.I.L.P.A.I.L.U.H.E.N.K.I.N.E.N.

Oletko sinä?
 ja jos olet, niin missä asiassa??

Minut houkuteltiin mukaan työpaikan fillarikisaan
- joka starttasi pyöräilyviikon kunniaksi 8.5.
- samana päivänä kun saimme fillarit alle Portugalissa.
Tuli hyvät lukemat heti alkuun.

Kisa jatkuu sunnuntaihin, eli toukokuun loppuun....
Pääsin hyvään johtoon reisun myötä,
mutta... töihin palattua.... 

Pitkää työmatkaa säännöllisesti polkeva työkaveri
vetäisi viime viikolla ohi...

Mun töitä ei oikein fillarilla hoideta
- kokeilin kyllä parina päivänä 
ja jäin auttamattomasti aikataulusta,
kun siirtymiä on useita ja välineetkin isohkoja.... 

Viikonloput siis... ainoa mahis!!
Ukkokulta olisi halunnut ajaa Tammisaareen ja Hankoon saakka
- minä halusin lähemmäksi, heh heh
Että jo perjantaina ehtisi polkaista paaaaaaaljon!!

Tykättiin kyllä molemmat Teijon maastoista

sillä Puolakanjärvestä Halikonlahteen
laskeva puro tekee ulkoilureiteistä monipuolisia
- varsinkin kun yrittää löytää kohtia,
joista kuivin jaloin ja renkain pääsee yli...

Perjantaillekin saatiin kilometrejä yli 50.

Lauantaina ja sunnuntaina vielä enemmän
- joten arvatkaas kuka taas johtaa, heh heh...
🤣😂Onkohan palkintona kaupungin pinssi?🤣😂

Paras palkinto on kyllä nämä maisemat
ja luonnossa/ulkona oleminen!!




Harvemmin tulee kuvattua rakennettua ympäristöä
- mutta Teijon kirkko korkeimmalla kukkulalla ansaitsi kyllä kuvan!
Käsityöläismarkkinoilla oli todella paljon myynnissä 
taimia, yrttejä, kukkia, perennoja...
Onhan niissäkin kyllä käsitöitä...
ja sopivat tietysti tähän vuodenaikaan! 


Viikonlopun päivät veivät sitten polkaisemaan yhä vetisimpiin maisemiin

Perniön perukoille Pettua myöten

Vastatuuli, sivutuuli...
tutuksi tulivat jo Portugalissa - jatkot siis omassa saaristossa.

Kevään värit ja kasvut ovat kyllä kaunista kuvattavaa



Kivillä ja kallioilla



Metsissä ja rannoilla




Joopa joo - kilpailuvietti näihin maisemiin sai
mutta kilometrejäkin parempaa saimme tilalle!!

Viikonloppua taas odotellen....

30 kommenttia:

  1. Olenkin tuntenut ihan myötähäpeää, kun olette niin kovin vähän pyöräilleet viime aikoina.😂🤣 Kyllä on kauniita maisemia, kevättä/kesää ihan parhaimmillaan. Saatat saada pinssin palkinnoksi tai peräti kunniaa ja mainetta. Silloin kun vielä kävin töissä, oli meilläkin pyöräily kisoja ja työkaverit yllytti minuakin mukaan, olisin kuulemma saanut jo pelkistä työmatkoista hyvät kilometrit. En lähtenyt siihen. Sanoin, että saan palkinnon jo saman tien pyöräillessäni, joskus hyvän mielen kauniista auringonpaisteesta ja joskus sateessa vastatuuleen polkemisesta. Nyt on jäänyt pyöräily luvattoman vähälle, harrastetaan miehen kanssa mieluummin kävelylenkkejä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta - paras palkinto tulee jo "suorittaessa" ja erehdyttävästi postauksesta saa käsityksen, että on yksilökisa...
      JOUKKUE-kisasta kyse, olen yksi yhdeksästä.... ja oman osuutensa sitä yrittää kunnialla kantaa kekoon...
      Yksilökisaan en olisi lähtenytkään mukaan!!
      Kävely tekee myös niin hyvää koko keholle!

      Poista
  2. Aivan ihanat maisemat! No olet kyllä kilpailuhenkinen selvästi :-D
    Omalla kohdallani tuota täytyy oikein miettiä. Mielestäni en ole, mutta itseäni yritän haastaa ja voittaa aika usein, sellainen himo löytyy. Toisaalta sitten joskus iskee päälle himo ylittää myös jonkun muun suoritus. Mutta se on harvoin. Olen kai aika leppoisa tyyppi ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti leppoisuus ei poistu minustakaan, vaikka HIMO iskee aika-ajoin kovastikin johonkin tekemiseen...
      Ja pyöräilykisa on siis joukkuekisa.... kortensa kekoon yrittää kunnialla suorittaa, kun kerta leikkiin lähti!!

      Poista
  3. Ihanat maisemat kotimaanpyöräilylläkin! Tsemppiä kilometrikisan loppupäiviin! 😀

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos - vaihtuvissa maisemissa on niin ihana polkea, liikkua muutoinkin... kaikilla aisteilla!

      Poista
  4. Kylläpä on taas kuvissa silmänruokaa. Ei tarvi itse lähteä pyöräilemään :D Ja tunnistan itsessäni tiettyä kilpailuhenkisyyttä, lähinnä kilpailen itseni kanssa ja yritän ylittää itseni. Mutta kun nuorempana pelasin sulkapalloa kaverin kanssa, siis ihan kentällä aika kovaakin peliä, meitä oli kaksi kilpailuhenkistä. Onneksi oltiin tasaväkiset, ei mennyt kummaltakaan motivaatio. Saman kaverin kanssa käytiin kaikki kuntosalicircuitit ja raskaat lihaskuntojumpat, eikä periksi kumpikaan antanut, vaikka jo vaahto tuli suusta. Nykyään kilpaillaan lautapeleissä ja korttipeleissä kaveriporukalla. Huutoa siitäkin syntyy :D
    Kivoja retkeilyhetkiä teille, pakulla ja pyörillä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervehenkiseen kilpailuun kuuluu ilo ja äänet, hih - ihanat TE!!!
      Ja pakko, kai puolustukseksenikin mainita, että tämä fillarikisa on joukkuekisa, meitä on 9....
      ja se pistää polkemaan, että hoitaa ainakin oman osuutensa kunnialla!!

      Poista
  5. Kyllä reittivalinta on ollut upea ja maisemat vertaansa vailla ja hienoa, että pääsitte pakuilemaan jälleen! Olen ollut aina hyvin kilpailuhenkinen, lapsuudesta lakkiaisiin olin pikaluistelija ja sitten tuli muitakin kilpailemisjuttuja, nyt kilpailen voikukkien kanssa, ken valtaa nopeammin kukkapenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pidä pintasi - ne pirskatin voikukat on kyllä kovia KISAVASTUKSIA!!

      Poista
  6. Ihania kuvia. Teille on sattunut kaunis sää.

    VastaaPoista
  7. Ihania kuvia ja on ollut varmasti upea retki. Laiskiainen on varustettu aika lievällä kilpailuhengellä, viimeiseksi toki en halua joutua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kilpailuhenkisyys... pitäähän sitä (edes hieman) olla... pärjää edes itselleen, hih!!

      Poista
  8. On kyllä todella kauniit maisemat ja ihanat kuvat olet ottanut

    VastaaPoista
  9. Kauniita ovat maisemat Teijossa. Muutamia kertoja olen käynyt Teijossa juuri kesäaikaan.
    Ruukin alue on upeasti säilynyt. Harmikseni en ole koskaan päässyt sisälle ruukin kirkkoon.
    Ehkä ensi kesänä. Olisi myös upeaa päästä joskus kurkistamaan Teijon kartanoon mutta
    sinne ei tänä kesänä järjestetä opastettuja kiertokäyntejä. Pakko myöntää, että minä olen
    myös aika kilpailuhenkinen joten ymmärrän oikein hyvin Repolaisten "polkuintoa".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teijosta on moneksi... eri vuodenaikoina tarjoilee niin erilaisia näkymiä ja varmasti paljon SISÄLLÄKIN olevaa tutkittavaa!
      Meitäkin yritettiin houkutella kirkkoon, herrashenkilö sinne juuri asteli, jotain tekemään ja viittoili kädellään... mutta....
      Huonoja olemme menemään sisätiloihin, eihän meillä ole edes lukkoja fillareihin mukana!!

      Ja jäi tosiaan mainitsematta, että tämä pyöräilyhaaste on joukkuekisa, olen yksi yhdeksästä ja kunnialla on oma osuutensa hoidettava!!

      Poista
  10. Myönnän olevani kilpailuhenkinen ja kilpailen vuosittain itseni kanssa siinä, paljonko kertyy kävelykilometrejä. Joka vuosi olen kävellyt aina enemmän eli vuodesta 2020 alkaen 2450,8-2563,1-2241,0-3100,1-3540,5-4259,3. Josko tänä vuonna kertyisi 4500 km… 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Wouuuuuuu - tuo onkin upeaa kilpailua - itsensä haastamista ja voittamista vuosi-vuodelta.
      Meiltä on myös moni kysynyt vuosi kilsoja... ei ole tullut koskaan laskettua... reisuilla Ukkokulta pitää "kirjaa" Sporttrackerin avulla... sen saman avulla löytää aina takaisin sinne mistä on lähtenyt, tai minne on aikomus... Minä en ole koskaan seurannut mitään - tämä fillarihaastekin on joukkuekisa ja se saa mut varmaan kilpailuhenkisemmäksi... kun oma osuus on toki kunnialla hoidettava!!

      Poista
  11. Ihanat repolaiset ja joutsenet ja paljon muuta. 🦊🦊
    En ole lainkaan kilpailuhenkinen kuten eivät monet muutkaan autismin kirjolla. 😊
    Kiitos eilisistä kommenteista, minulla oli vaikeuksia teknologian ja kommenttien kanssa mutta nyt taas toimii.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos itsellesi - tekniikan ihmeet hämmästyttää/kummastuttaa ja olen ihan peukalo keskellä kämmentä niiden kanssa.
      Vävyyyyyyyyyyt... huudettava aina apuun!
      Hienoa, että siellä pelittää jälleen...

      Poista
  12. Niin ihania kuvia taas! <3

    En koe olevani kovin kilpailuhenkinen, mutta huomaan kyllä välillä sellaisia piirteitä, mitkä tupsahtavat ikäänkuin huomaamatta ja varoittamatta esiin. "Pelataan ihan vain huvikseen"... ja kohta läiskitään kuitenkin ihan tosissaan, oli se peli mikä hyvänsä. Varsinkin paripelit, tennis, sulkapallo ym. Mutta huomasin kyllä välillä koiralenkilläkin (silloin vielä kun uskalsin juoksuaskeleita ottaa, ennen kinttuvaivaa siis), että hölkätessä jos kuulin, että takaa tulee auto, niin aivot "käskivät" ehtiä johonkin tiettyyn paikkaan edessäpäin ENNEN kuin auto ohittaa meidät. Ja jos se tavoitettiin, tuli uusi kohde. Vauhti siis kiihtyi koko ajan. Ja lopulta voin olla ihan henkihieverissä läähättämässä, kun on pakko pitää pieni tauko, ennen kuin jatkettiin matkaa. Hah! Sellaisia "intervallipyrähdyksiä". =P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Wow... tosi tehokasta Intervallia.... taisi koiruuskin tykätä....

      Poista
  13. En ole kilpailuhenkinen mutta saatan kyllä tuntea suurta mielihyvää kun voitan vaikkapa jossain lautapelissä :-). Ja "kävelykisassa" saan aina loppukirin kohdalla hepulin :-) ja ainakin Kari osaa käyttää sen tilanteen hyväkseen.
    TOSI kaunis pyöräilyreitti ja en yhtään epäile ettetkös olisi työpaikkakisan kärkikahinoissa mukana :-).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, kävelykisan hepuli loppukirissä kuulostaa hauskalta - ihanan humoristiselta yhdessäololta - te taidatte sen, eli nautitte toisistanne askelinkin - se on ihana asia!!

      Poista
  14. Minun mielestä teiän ois pitäny lähteä jo kotoa pyörillä liikenteeseen! Menetitte paljon kilsoja!
    Ennemminkin tulee mieleen, että yritän usein ylittää itseni asioissa. Joka päivä töihin mentyä yritän päästä mahdollisimman nopeasti käynneille. Mietin, että jos olen nopea liikkeissäni, niin ehdin tehdä kaikki käynnit, eikä tarvi siirtää seuraavalle vuorolle.
    Mökillä yhtenä vuonna hiottiin yhtä perää koko sauna äipän kanssa. Että ei jäisi seuraavalle päivälle 😅
    Pitää muutenkin laskea kaikenlaista. Tänä vuonna olen ollut jo 14 yötä mökillä, vaikka kesä vasta alkaa. Montako kävelykilsaa viime vuonna vrt tänä vuonna. Puut on kannettava kerralla vajaan, vaikka henki menisi. Hullua touhua 🫣😅

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tuo on totta... ja taidettiin ottaa sun kommentista vaari, kun vimppana viikonloppuna tehtiinkin niin - lähdettiin kotoa käsin polkemaan... mikä on mulle kyllä todella harvinaista. Sillä en tykkää polkea samoissa maisemissa, mutta kun Ukkokulta vakuutteli, että osaa kierrättää mut uusia polkuja pisin... niin suostuin ja KYLLÄ, yli 90 kilsaa onnistui... että seurasin... ja varmaan vain parikymmentä kilsaa poluista oli tuttuja... eli vaikka on Turun seudulla asuttu 35-vuotta, niin vielä on polkematta...

      Poista
  15. Ihania nuo Teijon maisemat! Siitä on aikaa muutama vuosi, kun olen siellä vieraillut.

    Minä en ole kilpailuhenkinen, luontainen mukavuudenhalu varmaan estää tarpeettoman rehkimisen ihan vaan siksi, että päihittäisin jonkun toisen :) Minä toivon, että sinä voitit kisan ja palkinto on jotain ihanaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teijon monipuolisuus kyllä vetää luokseen useamminkin...

      Poista

Kiitos kiinnostuksestasi sivujani kohtaan.
Pienen pienikin kommentti
lämmittää AINA SUURESTI mieltä!