Lomaa ei ollut enää paljon jäljellä,
joten fillarinkiilto silmissä tutkailtiin lähimaastoja.
Kauas ei haluttu,
koska vaatisi istumaan enemmän pakussa kuin satulassa.
Iloksemme vanhoilta kotikonnuilta
löytyi ihan merkitty fillarireitti PikkuPässi
Kytäjän kartanon kukoistuksessa 1907-1908
silloinen omistaja Hjalmar Linder
rakennutti Hyvinkäältä Kytäjälle
kartanon omiin tarpeisiin kapearaiteisen junaradan.
Rata kulki jopa kartanon pihan kautta.
Myöhemmin rataa jatkettiin ja se yhdistettiin
Pyhäjärven ruukille, Högforsin tehtaille aina
Karkkilaan saakka.
silloinen omistaja Hjalmar Linder
rakennutti Hyvinkäältä Kytäjälle
kartanon omiin tarpeisiin kapearaiteisen junaradan.
Rata kulki jopa kartanon pihan kautta.
Myöhemmin rataa jatkettiin ja se yhdistettiin
Pyhäjärven ruukille, Högforsin tehtaille aina
Karkkilaan saakka.
Kartanon traaginen historiaa oli hämärästi takaraivolla
- mutta tulipa nyt lueskeltua tarkemmin.
Oikeastaan kenenkään omistuksessa
se ei ole onnea ja autuutta suvulle tuonut.
Toivotaan, että "kartanon kirous"
katosi sen purkamisen (2023) myötä.
Nykyisen Laakkosen perheen omistuksessa
alue on herännyt uuteen vetovoimaiseen kukoistukseen
- lomailijoita oli mukavasti nykyaikaisin aktiviteetein.
Upeasti kunnostettu Kartanon Talli
tarjoaa tilat vaikka mille pidoille
- modernit vuokrahuvilat majoituksen
ja läheinen golfkeskus oli hellepäivänä ihan vetonaula.
alue on herännyt uuteen vetovoimaiseen kukoistukseen
- lomailijoita oli mukavasti nykyaikaisin aktiviteetein.
Upeasti kunnostettu Kartanon Talli
tarjoaa tilat vaikka mille pidoille
- modernit vuokrahuvilat majoituksen
ja läheinen golfkeskus oli hellepäivänä ihan vetonaula.
Meidän tarpeisiin vanha junarata tarjosi mitä parhaimman aktiviteetin
- polkaista vanhaa ratapohjaa
ensin Karkkilasta Kytäjänjärven ympäri.
- polkaista vanhaa ratapohjaa
ensin Karkkilasta Kytäjänjärven ympäri.
Suoraa tietä - ja suoraa tietä
- ei ees mäkiä matkan varrella.
- ei ees mäkiä matkan varrella.
On saanut PikkuPässi-veturi puksuttaa suoraan metsien läpi
Osittain oli päässyt ratapohja kasvamaan hieman umpeen
ja fiilis oli polkiessa, että kaislikossa suhisee...
Monipuolinen reitti tarjosi toiseenkin lauluun reitin
"Käyn ahon laitaa....
oli kyllä päällä paitaa
ja olisi varmaan saanut olla pidempää lahjettakin
- sillä punkit varmaan viihtyy samoissa puskissa...
Tarkistuksen jälkeen ei onneksi löydetty yhtäkään...
"Käyn ahon laitaa....
oli kyllä päällä paitaa
ja olisi varmaan saanut olla pidempää lahjettakin
- sillä punkit varmaan viihtyy samoissa puskissa...
Tarkistuksen jälkeen ei onneksi löydetty yhtäkään...
Veden äärellä polkeminen on kyllä todella energisoivaa!
Kuten otsikko jo paljastikin,
niin Kytäjällä tuli kirjaimellisesti
"Pyörähtettyä pyörillä" pari kertaa.
Ensin Karkkilan suunnasta Pikku Pässin ratapohjaa
ja toistamiseen Hyvinkään "Alpeilta" - eli Sveitsistä.
niin Kytäjällä tuli kirjaimellisesti
"Pyörähtettyä pyörillä" pari kertaa.
Ensin Karkkilan suunnasta Pikku Pässin ratapohjaa
ja toistamiseen Hyvinkään "Alpeilta" - eli Sveitsistä.
Vanha kotikaupunki,
jossa Sveitsin rinteet tuli
80-luvun lopulla varsin tutuiksi.
Tosin 4 renkaan (vauvanvaunujen ja kaksosrattaiden) kera.
Kuopus iltatähtemme onkin syntynyt täällä lännessä.
Kuopus iltatähtemme onkin syntynyt täällä lännessä.
Pari "Taikaviittaa" takaapäin
tekemässä sitä....
mistä eniten nauttivat,
eli polkemassa! Ja tällä kertaa
niin rakkaissa maisemissa!
Kulomäen (laskettelurinteen) kaivauksille
piti myös polkaista nostalgisoimaan.
Hiihtohissistä olisi ollut apua ylös
- sillä taluttamiseksi meni!
Laskettelurinteiden korkeus on 30-vuodessa
noussut todella paljon - ja nousee yhä....
Ihan parasta on Seikkailla fillarein...
vie muistoihin, vie uusiin uskomattomiin maisemiin...
Vaikka välillä vaatii huoltoa...
ja välillä vaan ihaillaan upeita paikkoja...
tai pahkoja... vai mikähän tuo onkaan?
Tuollaisissa maisemissa, tasaisissa ja mäkisissä, on kyllä kelevannu polkea. En voi kuin kuvitella, miten olette retkistänne nauttineet.
VastaaPoistaHih, miekin tutkin tänään historiaa ja löysin Pässi-veturin tarinan, joka liikutteli runkoja täällä meillä päin metsäradalla.
Minunkin elämäntarinassa on lyhyt pätkä Hyvinkäällä asumista, ja tiedän nuo Kytäjän seudut, kaunista.
VastaaPoistaSveitsissä asutelin joka toinen viikonloppu, kun roudasin neukkuja ympäri Suomea. Hauskoja muistoja yökerhosta!
VastaaPoistaMielenkiintoinen tuo reittikartta ja se miten maksiminopeus yltyy 43 km/h. Hui. Yli kuuden tunnin matkalla ehtii nähdä yhtä jos toista kaunista luontoa.Tuo koivukuja on ihana ja tottakai järvimaisema kiehtoo aina minua :-).
VastaaPoistaHauska tuo "kaislikossa suhisee".
VastaaPoistaHieno kattava esittely. 🍎
Te liikutte vaikka missä! Jos ette Namibiassa niin Karkkilassa 😀
Hurjia reisaajia olette ja tämä blogi on hieno päiväkirja tallentaa muistoja ja tietoja..👍👍
VastaaPoistaNo nyt olette tutun näköisissä maisemissa😀. Kytäjälle on tästä vain jokunen km. Siellä on pyöräilty ja lenkkeilty. Mies on Karkkilasta kotoisin ja isänsä ajeli Pikku-Pässiä Karkkilan ja Hyvinkään välillä😄.
VastaaPoistaTeillä on ollut pyöräilyä upeissa maisemissa. Juuri kirjoittelin Wennborgin marjatila -postauksessa
VastaaPoistaKytäjän kartanosta ja junaradastakin. Harmittaa kun en koskaan nähnyt kartanoa livenä eli vain
kuvissa olen ihaillut. Hyvinkää on minulle kaupunkini hyvinkin tuttu koska äitini sisko, tätini
asuu siellä. Muutamia viikkoa sitten kävin juuri kyläilemässä. Ihana tuo 1.valokuva missä
miniatyyri pyöränne. Kivaa viikonloppua Repolainen ♥
Olipa kivoja maisemia ja reittejä. Kiinnostava tuo vanha radanpohja, kiva, että siitäkin on tehty ulkoilureitti.
VastaaPoistaMikäs on tuollaisissa upeissa lähimaisemissa polkea!
VastaaPoistaOnnea on yhteinen harrastus. Meillä mies ei ole kiinnostunut langankulutuksesta, enkä minä autoremonteista ;D
VastaaPoistaTe ajoitte niin kovaa, että punkit eivät ehtineet edes tajuta, tarttumisesta puhumattakaan.