torstai 19. syyskuuta 2024

Ihan Oranssi

VÄRIHAASTEeessa toivoisin näkeväni ORANSSIA 
Mitä ORANSSIA on elämässäsi - riittää yksikin asia,
mutta saa niitä olla paljonkin! 
Kerro/kuvaa omalla tavallasi!!
 
Popsi-popsi porkkanaa… vahvistaahan se... vaikka ja mitä,
mutta 
muistatkos sellaista "muotia",
että varsinkin keväällä kannattaa syödä paljon porkkanaa???

Niin ei kesällä sitten pala auringossa ja ruskistuu kauniisti!
Ja jos syö oikein paljon, niin muuttuu oranssiksi?  
Kuinkahan paljon 
porkkanaa tähän on vaadittu???
🤣😂, mulla on kyllä tosi paljon oransseja vaatteita
- tai sellaista, missä on myös oranssia! 
En jaksa kaikkia käydä kuvaamaan
ja te ette jaksaisi katsoa megapostauksen kuvia! 
 
Oranssi pukeutuminen on vahvistunut vasta aikuisena naisena!
Aluksi oranssit tuli asusteisiin, huiveja, reppuja ja kasseja!
Mutta sitten se oli menoa, kun pyöräily lisääntyi!
Paitoja, takkeja, housuja, jumppatoppeja
ja pian aloin olla töissäkin kuin K-kaupan plussapallo! 

Sen huomasi työkaveritkin-pirteäksi nimittivät,
eräälle oli eräänä marraskuun maanantaina
liikaakin tuo edelläkuvattu ”työasu”,
kun huomenen sijaan huomautti (häikäisin kai?🤣),
ettei ihan huomioliiviin tartte marraskuun harmaudessa pukeutua! 
Hih-sille on naurettu sittemmin monastikin!

Pukeutumisessa värit vaihtelee myös ajankohdan mukaan,
joulukuu menee tosi punaisissa, ”pääsiäiskuu” keltaisissa jne.

Oranssia tulee kyllä syötyä monella tapaa ja - muotoa!

Onhan meillä tosi oranssit ystävätkin - johtunee korisjoukkueen väristä!

Äidin taloyhtiön pihalta silmiin osuin oranssia

Heh, tämän ompelin joskus kesäisestä kerniliinasta...
melkein sateenkestävä kassi!
Pyöräilykypärä OLI ja ON (uusi on pakussa, en jaksa hakea kuvaan) oranssi.
Tuo vanha maailmaa nähnyt kypärä
halkesi heinäkuussa kolutessa Helvetinkolulla.
Polun juuret sateisen yön jälkeen niin märkiä, että
tämä mummo mätkähti päin tukin päätä.
Onneksi vain kypärä halki, eikä kallo.

Ilman kypärää en kyllä pyöräile koskaan!! 
Joku tissisuojakin olisi saanut olla, sillä hieman oli epäileväinen katse
mammografia-hoitajalle, kun sinne aika sattui olemaan seuraavalla viikolla.
Kirjoitti lisätietoihin "suuri hematooma" vasemmassa rinnassa - hih! 

Töissäkin näkee usein oranssia

Oranssit maisemat hurmaavat myös!
ja tässä vielä ne surullisen kuuluisat Iisakinkirkkosukat.
Periaatteessa sukat on valmiit
- mutta jotenkin tällaiset perussukat ei sovi mun jalkaan
- niistä puuttuu "se jokin"!!

Sitä "jotakin" yritin virkata - mutta...
Vein nuo vihjeenä olevat langat äiteelle
- josko hän loman aikana loihtisi sen puuttuvan jutun...
osaatko arvata mikä noista väreistä voi tulla?
Lokakuussa jos seikkailisi jaloissani nämä sukat!!

Kun luet tätä postausta, niin minä seikkailen jo ilmojen teillä
tai viiletän pitkin aroja!!
Loman jälkeen palaan innosta kurkkimaan
mitä kaikkea Oranssia teiltä löytyy!!

Ruskainen korttikolmikko


Niin hitaasti tuntuu ruska värjäävän maisemaa,
että piti käydä hieman avittamaan.

Servettikokoelmasta löytyi yksittäisiä servettejä,
joiden kuvat sopivat mukavasti tähän vuoden aikaan.
Niistä syntyikin gelliplatella tehtyihin pohjiin nopeasti ruskainen kortti-kolmikko. 

Kortit matkaavat parhaillaan tilaajalleen,
mutta kuvat jäävät tänne muistoksi
ja niilläpä toivottelen iloisen värikkäitä syyspäiviä
kaikille blogissani poikkeaville!

keskiviikko 18. syyskuuta 2024

(Manteli)KALAA

Mantelikalaa oli Stanstan inspiroimana aikomus,
mutta tulikin kahden kalan pataa!
Lähikaupassa oli seitiä vain kuutioina, hmm... ei mieltä ajella kauemmaksi.
Vieressä lohikuutioita - joten ne kopsahti molemmat koriin
.
Pannulla kuullotus oikeassa voissa (rypsiöljyä myös, ettei roiski)
reilusti sipulia - tietty (aina)
Kunnon rasvaöverit
creme fraichea, smetanaa ja jämät pippurituorejuustot
Kaikki pataan Ruoveden herkun kalamausteen kera, jossa on paljon tilliä. 
Saman firman savusuolan lisäsin vasta uunin jälkeen.  

Puolisen tuntia 200asteessa ja oli valmis lautaselle.

Mantelikala jäi toiseen kertaan!!

tiistai 17. syyskuuta 2024

Kanootin kapean uunihin

Kanootin kapean uunihin aion...

Eikös näytäkin ihan kanooteilta...
niin oli pitkiä nämä pitkät kiinankaalin puolikkaat.
Ajattelin "kalasaaliin" pysyvän paremmin paatissa,
kun laitoin vastakkain parit lehdet. 

Keltaevätonnikala oli arvioitu jossain raadissa parhaimmaksi
ja meidän raatikin sanoo:"Ei huono!"
Runsasolivista tomaattisoosia "Sugo alle olive"
olen näemmä joskus kotiin tuonut - se olikin napakkaa soosia.



Kun osan juustoraasteesta laittaa jo paattien pohjalle, niin
- niistä tulee vahvemmat,  
- täytteet pysyy paremmin paikallaan
- ja paatit pysyvät uunissa kaatumatta


Ripaus raastetta vielä päälle(kin)

kiertoilmalla 180astetta
ja 10 minuutin kuluttua näytti jo tältä
-  eli juusto oli sulanut
- syömään. 

Kanoottien "keulat" oli ihanan rapeat, kuin lehtikaali sipsit...
mietin, että kiinankaalistakin voisi tulla hyviä sipsejä...

Oletkos tehnyt vihreitä sipsejä, jos niin mistä?
Minä en ole tehnyt kuin lehtikaalista,
mutta täytyypä käydä testailemaan. 

perjantai 13. syyskuuta 2024

TUPLISvaihto skräpäten osa 2

Nyt oli sitten vuorossa nämä Päivin lähettämät materiaalit - aivan ihanat sellaiset,
vaikka vierastinkin aluksi noita kukkapapereita. Ovathan ne todella kauniit, mutta mietin, ettei minulta löydy valokuvia, jotka sopisivat kukkien keskelle. 

Mutta sitten se "lamppu syttyi" tai vesi roiskahti ja sateenkaarikuvat piirtyivät silmiini. 
Sainkin palata vielä kerran toukokuisiin muistoihin
Victorian putouksille, 
 
josta kevätkesäinen Fillariseikkailumme alkoi. 



ja tässä Päivin tekemä sivu  - hänen kukkapaperit ovat olleet hieman erilaiset.

Koska meitä oli vaihdossa tällä kertaa vain KAKSI,
niin lähetimme tuplamatskut toinen toisillemme.
Tässä ovat toiset Päivin kuoresta putkahtaneet.
  
Nämä tuohet ja koivut veivät mut heti tulostamaan kesäisiä fillarointia kuvia.


Tämä vaihtojuttu on kyllä aivan ihana tapa edistää työn alla olevia albumeita.
Saa aivan erilaisia materiaaleja, kuin mitä omissa nurkissa pyörittelee
ja kyllä ideanystyrätkin joutuu hommiin...
ihan eri tavalla kuin omista tutuista paperinsilpuista räpeltäen. 

Tässä Päivin ihana idearikas työ omista mastkuistaan
Vitsi tuo tuohikyltti on kyllä niin loistoidea
- samoin koivupaperilla reunustetut kuvat. 
Idea jää hautumaan johonkin omaan tulevaan!!

Kiitos Päivi ihanasta vaihdosta...
Syksymmällä otetaan uusiksi ja isommalla porukalla!! 

torstai 12. syyskuuta 2024

3 kuvaa kuukaudessa Syyskuu

3 Kuvaa kuukaudessa haaste on lähtöisin 


Sateenkaari
syksyinen taivas on näyttänyt täällä etelä-Suomessakin kaikki taiteen muotonsa.
"Repolaisen" tulista uskomattomiin sateenkaariin ja pilvimuodostumiin.
 
Sattumuksia 
S-marketin robotti oli joutunut pulaan.
Taisi suustani oikeasti päästä kysymys:"Sattuiko?"

Niin onnettomana ojassa kyljellään kökötti...
Ei muuten ihan kevyt nostettava - kolme tarvittiin apuihin...
pikkuisen puhalsin ja silitin multaista pintaa.
"Kiitos" - sanoi robo ja iloisena jatkoi matkaansa viiri heiluen.


Salaatti
on kyllä tärkeä ja usein värikkäin osa ruokaa. 
Arkisesti teen sen suoraan lautasille pääruokaa ja syöjiä odottamaan,
kun väkeä on vähemmän kerääntymässä aterioimaan. 

Pieni arvausleikki:
Ukkokullan kanssa kaksin asutaan,
mutta ken/kummoinen henkilö on voinut olla kolmantena
ja mikä lautasista on "sen salaisen kolmosen"? 

keskiviikko 11. syyskuuta 2024

Aamutuiman antimet


Jo edellistä punajuuri soppaa "esitellessä" ilmaisin aikeeni
tehdä pellillisen Punajuuri-Aurajuusto räpellystä 
kiireisen loppuviikon lisukkeeksi. 

No - kun kylmiöön kurkkasin,
niin näkökenttään osui vain 3 kolme punajuurta - ääh...
Munhan piti ostaa uusi alle euron pussi!
Katse kelloon...
kauppaan vai kokkaukseenko käyttäisin aamuaikani? 

Jos kauppaan, niin ei aikaa kokkaukseen, ei ruokaa lounaalla.
Joten tyypilliseen tapaan
esille mitä kaapista sattui yhteensopivaa löytymään. 

Hih - tuo yksi porkkana oli hauska....

Pakastimesta löytyi vielä pari mozzarella palleroista
- leikkasin nekin kohmeisina (melkeinpä jäisinä) juuresten päälle.
Loppunokareen sinileimaa raastoin ohuimmalla pintaa silottamaan. 


180astetta kiertoilmaa n. 30min ja näyttää tältä.

Rasiassa jäähtyy jo töihin kaveriksi lähtevä "neliö"
- salaatti kyljessään

Lounasrasioina käytän kierrätyskippoja
- niin monta Ikean rasiaa alkuun unohdin eri yksiköihin...
nämä saan luvalla unohtaa paikan kierrätysastioihin.

Pari kertaa toki käynyt niinkin,
että matkassa on sitten ollutkin Becelit, eikä salaatit...
mutta sattuuhan sitä!!

Millaisia työeväitä/lounaita suosit, jos sellaiseen on tarve?

tiistai 10. syyskuuta 2024

Punastumisia

Tuli niin ihanan väristä keittoa, että vaikka jäi ne 
6 punajuurta ja 3 porkkanaa kuvaamatta,
niin sopasta oli pakko kuvia ottaa! 
Ei siis muuta kuin juurekset kiehumaan, lopuksi vuohenjuusto pötkylä paloina mukaan,
suolaa ruokalusikallinen ja pamix pörisemään! 

Riittää viedä äidillekin ja iltapalaksi jo pikku kulholliset maisteltiin

Vuohenjuustoista lemppari on Soignon(kuva lainattu netistä)
Kyllä nyt elellään keittiössäkin niin värikkäitä aikoja!
Punajuuret on meidän Ässällä 0,99 kilo! 

Ostin jo Aurajuustoakin, että saan loppuviikosta
toisen kilon punajuuria kaalin kanssa pellille! 

Milläs muulla keinoin syyskuussa punastellaan, 
posket & sormet?

maanantai 9. syyskuuta 2024

Karttaselaimeen hurahtaneet

Useampikin on kysellyt, että mistä me näitä reittejä oikein bongataan.

Vinkkejähän kyselin joku aika sitten täällä blogissakin
ja eri puolille Suomea sain loistovinkkejä - kiitos!!

Moni tallennettiin "kansioon" TODELLAKIN!!
Mutta vasta, kun on enemmän aikaa ajella kauemmaksi. 

Nyt bongaillaan tässä max. 1-2 tunnin päästä kotoa,
että jää aikaa kunnolla polkemiselle.

Kun yöksi jäätiin Fiskars-päivän päätteeksi Pohjalle,
niin siitä sopivan matkan päässä näytti olevan
vielä tutkimaton Kopparön virkistysalue.

KARTTASELAIN on se,
jonka avulla nähdään pienimmätkin polut
- ja se, että päästäänkö saarelta toiselle. 
Tykätään polkea mieluusti rengasreittejä, 
ettei tartte samaa polkua paljon ees-sun-taa ajella.

Näin upea rengasreitti jälleen löytyi

Karttaselaimen mukaan tämä silta herätti kyllä epäilyksiä,
että päästäänkö???
mutta hyvin päästiin ja se olikin reitin yksi kohokohta. 


Vaikka hiukkasen haastavaa sinne sillalle oli läskipyörän kanssa kiivetä
No - tulipa tehtyä samalla ylävartalotreenikin...


Reitti tarjoili kyllä tosi monipuolisen kattauksen kallioita, meren poukamia, ohuinta ikinä näkemäämme hiekkaa, merkillisiä mäntyjä????
Miksi ne on kaikki katkaistu samasta kohtaa???
 Komeasti haaroittuneet kyllä - mutta miksi???



Järeälle "linnan jämälle" ei löydetty googlesta selitystä


Maalaisidylliä
- millainen menohan tuolla romanttisessa aitassa on ollut sata vuotta sitten?


Valtavia viljaisia tiloja 


Tammisaari on yksi niistä kaupungeista,
joka tarjoilee merellisiä fillaripolkuja moneen suuntaan.
Kolmeen suuntaan on jo kolmen vuoden aikana poljettu
- mutta karttaselain paljasti, että vielä olisi yksi...
jollei tänä kesä.... eikun syksynä - niin varmaan jonain tulevana vuonna. 

Ihan hurahdettu karttaselaimeen ja 🚴‍♀️🚴🏼‍♂️