Kaipa sitä voi itsekin TEHDÄ vuodenaikoja!!??
Eilen ainakin tuntui siltä... kun Ukkokulta "kapsahti katajaan"
ja leikkeli tuija-aidat ja minä näin maahan pudonneissa latvuksissa siemenineen
pieniä syystarinoita viljelijä-Nallesta ja lymyilevistä peikoista.
Ei muuta kuin oksat kainaloon ja padoille
- joissa oli vielä pääsiäisasetelmat, klups...
Tiput ja puput olin sentään ottanut pois - mutta muutoin
en kesäksi ENNÄTTÄNYT vaihtaa mitään... heh heh...
Työpaikan keskusteluihin, kuinka paljon meni kesäkukkiin... en osallistunut!
No - eipä musta ole ollut niihin keskusteluihin osallistujaa aiemminkaan.
Asetelmani ovat enimmäkseen kangas- ja muovikukkia, -oksia,
joihin somisteita metsästä/luonnosta.
Astiat, patsaat ja lyhdyt ovat vuodelta papu
- kun lasten kanssa tehtiin erilaisia "tarinoita" pihalle ja kuisteille.
Puolukoita täytyy hakea vielä pikkuruukkuihin ja kyllästää hiuslakalla,
mutta niitä ei ole meidän puolella järveä - vaan tois puol.
Eilen en jaksanut lähteä (merta) järveä kauemmaksi (kalaan) marjaan!!
Yrttipatani ylikasvusta otin käsittelyyn nyt sitruunamelissan.
Basilikat ja persiljat on tehty jo pestoksi - sitruunamelissa päätyi munakkaaseen.
pari puuta jo syöty, joten sato alkaa hiipua!
Minä kasvattelen näitä valmeista ruukkuina ostetuista yrteistä ja salaateista.
Basilika, persilja ja sitruunamelissa riittivät koko kesän tarpeisiin...
Tilli ja ruohosipuli ja herneen versot hyytyivät helteellä.
Syksyn merkki se on omenapiirakkakin.
- joista olen vienyt useammallekin työkohteelle ja rouskuteltu niin,
että leukaluut on vahvistuneet.
Mitenhän niitä ei oikein muista muina vuodenaikoina.
Tässä viileälaatikon tyhjennys pannulle ja aurajuustoa mausteeksi
- loppuviikon työlounaat - salaattipuusta vähän vihreämpää vielä kylkeen.
Niin se on tämäkin viikko taputeltu - ruoan suhteen!
Jouluruoista puhutaan paljon, kesäkeittiöllä omat piirteet grillauksineen...
Mutta onko sinulla kevät- tai ajankohtaisesti syysruokia?
Todella hienon syksyn teitkin! Ja mitä herkkuja, tuosta noin vain.
VastaaPoistaHienoja syksyn juttuja ♡
PoistaAnna & Suvi... tällaiset tekemiset on kyllä kivaa. Sitä ryhtyy mieluiten juuri mieluisiin puuhiin ja jättää ne vähemmän mieluisat vaikkapa huomiseen, hih...
PoistaSiinäpä oli ruokaohje mulle jonka teen jo tänään , nam!
VastaaPoistaOih - ihanaa kun kun menee jatkoon... minä jään varmaan vähäksi aikaan "jumiin" noihin wokkwihin - satokausi on niin tuoretta ja värikästä - joten pannulla ei tarvitse paljon muuta kuin pyöräyttää ja väritkin kiiltää... helppoa, maukasta ja vitamiinipitoista ruokaa
PoistaMinulle ruuanlaitto on kodin puuhista se, jota eniten välttelen (ikkunanpesun ja muun siivouksen ohessa), niinpä väistän myös tuon kysymyksesi kausiruuista. Ihailen kokkaustaitoasi olosuhteissa kuin olosuhteissa! Mutta toisaalta – koska tykkään eniten olla ulkona, voisihan olla, että se alkaisikin siellä kiinnostaa... jotenkin silti epäilen. Aina tartun mieluummin rautakankeen ja kiviin kuin lastaan ja ruokaöljyyn :D
VastaaPoistaHauskat asetelmat! Ihana tuo tarina-aspekti. Jos se yhtään lohduttaa, ei minullakaan mennyt kesäkukkiin yhtään rahaa. Kausiasetelmia ei tule tehtyä, teen vain puutarhaa, en ruukkuistutuksia.
Oih - on se jännää miten puuhamieltymykset jakautuvat. Kotihommista kokkaus ja ruokien kanssa räpeltäminen kokeillen vaikka mitä on mieluisinta... mutta siivouksen ja varsinkin ikkunanpesun, tai minkä muun tahansa pesun delegoin aina kuin mahdollista jollekin muulle. Uuden luominen on aina kivaa - jälkien siivoaminen plääh.... Puutarha"tekeminen" on sulla niin hanskassa ja ihanaa kun "ne hanskat" on niin mieluisat - parasta elämässä onkin, kun löytää ja on mahdollisuus käyttää aikaansa lempipuuhiin... lempipuuhien täyttämää viikonloppua toivotellen!
PoistaIhanaa kun on yrttejä omasta maasta ja niitä voi käyttää runsaskätisesti. Kaupoissa maksavat maltaita! Tulipa taas nälkä. 😅
VastaaPoistaMeillä pyörii aina samat intialaiset pöperöt, oli kesä tai talvi. 🤣 Ne on mulle helpoimpia valmistaa, eikä tartte vaivata päätään liikaa. 🤭
Totta - yrtit on hinnoissaan ja hyvä kun raskin keväällä ne yhdet ruukut ostaa... miellän kuitenkin, että ne on itäneet mun "hoitotaidoissa" paljon paremmin kuin siemenistä saakka... joskus yrittänyt ja tuhoon tuomittuja yrityksiä kaikki.
PoistaJoku noissa kahdessa sanassa ei natsaa, intialaiset pöperöt! Intialaiset on goumeeta... eihän niistä saa millään pöperöitä, hih!!
Joskin mun "mukamas" intialaiset syntyy ihan vain jeeralla, inkiväärillä, korianterilla, kurkumalla, neilikalla ja tietty chilillä. Maustesekoituksia tuon usein reisuilta keittiöön tuliaisiksi... Voi helposti leikkiä "makumatkoja" sitten omassa olohuoneessa.
Viimevuotisesta yrttiruukusta nousi ylös basilikaa, minttua, sitruunamelissaa ja timjamia. Ne kuivatan yrttisuolaksi syksyn tullen. Edellinen alkaakin jo loppua. Ei minulla ole muita syysruokia kuin kaalilaatikko.
VastaaPoistaWau - minä heitän aina syksyllä kesäsadon "juuret" pois ja ostan keväällä uudet yrttiruukut ihan kaupasta. Kuivattanut olen minäkin yrttejä, mutta en -suolaksi, miten "suolaat" sen? Mielenkiintoista!!
PoistaMeillä syksy on todellsista KAALIen juhla-aikaa, niitä tungetaan kaikkeen. Ympärivuoden kovassa käytössä, mutta syksyisin varsinkin...
https://ruusuperhonen.blogspot.com/2024/08/yrttisuolaa-itse-tehden.html Etsin ohjeen vanhasta blogistani.
PoistaWaude! Miten upeat asetelmat, niin kauniit syksyn koristeet.
VastaaPoistaKivasti olet asetellut sekaan ne ihanat somisteetkin.
Ja maiskis mitä herkkuakin siellä tarjolla.
Omppupiirakka on niin syksyn parhautta myös.
Sinun asetelmiin kun vertaa, niin niissä on tyyliä ja harmoniaa... omissani ei tosiaan, ehkä kujeilua, leikkisyyttä ja hassuttelua...
PoistaLasten ja lastenlasten kanssa niitä on ollut aikoinaan kiva tehdä - jäänyt päälle. Nyt lähellä asuvat ovat jo niin isoja, ettei oikein innosta ja pienemmät harvoin kylässä... mutta tulevat viikonloppuna kaikki, joten saas nähdä keksivätkö tarinoita mummon kädenjäljistä.
Iloa ja syksyn maukkautta teille!
Onhan veikeä asetelma, saa ihan hymyn huulille :). Ja tuo omppupiirakka. Namskis. Omenapuu ei meillä tänä vuonna antanut edellisten vuosien tapaan omenaa, mutta ehkäpä saan sitä muualta, niin voin tehdä myös piirakan.
VastaaPoistaKiitos ihanasta kommentista - klikkasin itseni heti vastavierailulle. Pikaiselle valitettavasti nyt ensin, mutta tulen ajan kanssa uudelleen... paljon mielenkiintoista! Iloa viikonloppuusi!
PoistaAikamoista luovuutta käyttää omenia terapiavälineinä ;D
VastaaPoistaAsetelma on hieno! Eikä ole tullut mieleenkään, että puolukoita tms. voisi lakata koristeiksi. Ne täytyy varmaan olla vielä kiinni varvuissa... Heh, hehe. Naapuri kävi kyselemässä, josko haluttaisiin omenoita. Oli varmaan katsellut meidän surkeankokoista (joskin runsasomenaista) puutamme sillä mielellä, että nuo tarvivat omenoita. en kuitenkaan huolinut, kun en jaksa alkaa niitä säilömään. Viime vuotisia soseitakin on vielä pakkasessa. Ehkä pitäisi olla luovempaa tuo säilömystensä käyttö.
Hih - kiitos!! Juu, kerää varpuineen ja suihkuta reilusti halpaa hiuslakkaa... minä ensimmäisinä kertoina ostin oikein fiksatiiviä... mutta myöhemmin käytössä huomasin, että halppishiuslakat ajaa saman asian niin maalien/mömmöjen säilyvyydessä kuin varpujen. Eihän ne loputtomasti kestä - mutta pidempään kuin ilman sitä ja väri kirkastuu kivasti... puolukan lehdet kestää parhaiten, kai kun ovat kovia... mustikan varvut kuivuu nopsemmin...
PoistaMeillä ei omenasose ja hillo tee kauppaansa... siivuina kuivattuina menisi parhaiten, mutta siinä on kova homma... aina ei jaksa innostua. Äiti onneksi innostuu enemmän...
Ah syksy ja omenat ! Suloinen nalle. Kiva idea laittaa hänet osaksi asetelmia ❤️
VastaaPoistaKiitos - meillä seikkailee kaikenlaisia "otuksia" puutarhassa...
PoistaMinä en ole kummoinenkaan ruoanlaittaja, tai ehkä olisinkin, ellei mies apustaisi sitä hommaa aina itselleen. Ja toisaalta on hyvä niin, sillä hän tykkää kokkailusta ja haluaa kokeilla aina jotain uutta, kun taas minä en tykkää ollenkaan. Ihania ruokia olet tehnytkin. Ihmettelen aina sitä miten toiset pystyy kaappien kätköistä löytämään vaikka mitä ja loihtimaan niistä herkkuruokalajeja.
VastaaPoistaMeiltä unohtui sekä sitruunamelissa että rosmariini kasvimaahan. Pikkuisen on tosin sitruunamelissaa sekoitettu salaatteihin. Yrtit taitavat muutenkin olla meillä enemmän koristeina kuin varsinaisesti syötäviksi, mikä toki on sääli.
Se on mahtavaa kun "työt jakaantuu" sen mukaan mistä tykkää! Minä varmaan asuisin kokonaan keittiössä (sotkemassa, en jälkiä siivoamassa) ja pikku ateljeessa tuhtaamassa (siellä ei onneksi tarvitse siivota - luovinta on, kun kaikki jää paikoilleen ja niistä jatkaa, hih!)
Poistajos se olisi mahdollista...
Kiitos kun muistutit rosmariinistä - sitä pitääkin laittaa ensi kesänä.
Hauskan leikkisiä asetelmia! Mikähän minulla olisi syksyinen ruoka? Pitääpä oikein miettiä. Vastaan, jos/kun keksin. ;) Omenapiirakkaa siellä sun täällä. Kuun jatkoa!
VastaaPoistaKiitos!! Kausiruokia kai määrittelee mitä kulloinkin on saatavilla - tuoreimpina!
PoistaKyllä oli taas niin ihania, inspiroivia ruokakuvia tässä postauksessasi! Kiitos!
VastaaPoistaYritän seurata ruoanlaitossa satokautta, joten loppukesä on mahtavaa vihannesten, hedelmien ja marjojen aikaa, itse kasvatettujen tai kerättyjen tai kaupasta edullisesti ostettujen.
Puolukanvarpujen suihkuttamien hiuslakalla alkoi kiinnostaa minuakin. Saisikohan ne säilytettyä kauniina joulupöydän koristelua varten ja missähän ne kannattaisi säilyttää? Tänä vuonna on niin paljon puolukkaa tulossa, että raskisi hyvin kerätä niitä koristeiksikin. :)
Tunnelmallista loppuviikkoa! <3
Satakauden seuraaminen on kyllä ihanaa keittiössä - kaalien ja vihannesten suhteen ei kyllä malta odottaa kotimaista satoa keväälllä - vaan tarttuu jo ulkomaisiin tarjontoihin.
PoistaMinä olin jollain kukkakurssilla ja siellä "Oikealla taideliikkeestä ostetulla fiksatiivillä" suihkimme mustikan-, puolukan- ja kanervan varpuja.
Sittemmin tajusin, että marketin halppis hiuslakka on ihan yhtä toimiva. Mutta en usko, että ihan jouluun saakka säilyy - joskin tänävuonna tosiaan satoa niin paljon, että pitääpä kokeilla. Tuli mieleen, että jos suihkisi ja laittaisi silkkipaperin kera kenkälaatikkoon, pimeään ja viileään varastoon. Testataanko? Itse olen suihkinut ja laittanut somisteiksi vain kausiasetelmiin.... riippuen syksyn kosteudesta ja tietty sijoituspaikasta jotkut kestää pitkälle marraskuuhun... puolukanlehdet kestää pisimpään. Marjat kuivuvat ja tippuvat pois.
Jo lokakuussa pikkuväki tahtoo vaihtaa asetelmiin hämähäkkejä ja muita "kauhistuksia" - joten silloin olen yleensä marjavarvut kerännyt pois! Tunnelmallista elokuun viikonloppua sinne myös!
Testataan ilman muuta! :)
PoistaKyllähän tuo tuuli jo kuiskii syksyn pian tulevan, mutta niin on vielä kesäkukat komiat ettei syksyä vielä tarvitse laittaa. Betonikurpitsa on ollut etupihalla koko vuoden ja betoniset (pääsiäis)munatkin jossain kukkaruukussa. Onpahan leppäkerttukivetkin lumen alla ruukuissa talven odottamassa kesää - eikös ne elävätkin talvehdi jossain.... Oikein luokseen kutsuvat nuo siun syksyiset koristelut <3
VastaaPoistaSyksyyn kuuluu padat, juureksia ja paljon sipulia - saavat muhia uunissa tuntikausia. Meidän ruokakaupassa on jo kuukausien ajan ollut uudelleen järjestelyt ja kaikki on niin fiiniä. Kaipaan multaporkkanoita ja sipulilaareja ja kaikkia uuden sadon kasviksia. Ärsyttää ostaa kaikki valmiiksi muoviin pakattuina.
PALJON SIPULIA - sitä kuluu kyllä ympäri vuoden.... kesällä ja vielä syksyynkin parasta, kun saa ostaa varsien kanssa (väriä ruoanvalmistuksen loppusilaukseen) ja keväällä varhain kevätsipuleita. Kuinkahan monta kiloa syön vuodessa sipulia, kaalin jälkeenseuraavaksi eniten, hih... ja niin samaa mieltä, että inhoan muoviin pakattuja tuoreuksia.... menettävät tuoreuden. Meillä lottovoitto, kun muutaman kilsan päässä on puutarha jossa on "tehtaan" myymälä....
PoistaMeidänkin leppäkerttu- ja ampiaiskivet talvehtii lumen alla..
Tosi kiva asetelma ja siinä on jo ripaus syksyä.
VastaaPoistaOmaa satoa tulee nyt hyödynnettyä lähes joka aterialla. Kasvisruoka on ihan parasta ja nyt mm. kesäkurpitsoja, kyssäkaalia, sipulia, retikkaa ja porkkanoita löytyy kasvimaalta ja tomaatteja kasvihuoneesta.
Retikka onkin ihan unohtunut, sitä täytyy yrittää "metsästää". Maa-artisokan mukuloita löysin eilen puutarhalta - namskis... myyvät niitä eurolla isoissa pusseissa. Ne on olleet jo usean syyskuun meidän "pottuja"
PoistaKivan näköisiä asetelmia, nalle ja peikot siellä kurkkii. Syksy lähestyy ja salaatti alkaa kasvimaalla olla luotaantyöntävän näköistä, mutta johan sitä on syötykin lähes kyllästymiseen asti. Loppukesällä on niin kiva kun on tuoreita juureksia ja vihanneksia kaupoissa ja osin omastakin takaa. Yhtäkkiä alkoi tehdä mieleni omenapiirakkaa, jostain syystä.
VastaaPoistaJuu - oman ryytimaan salaatit alkaa muistuttaa enemmän lehtikaalia... mutta kaikki syödään...
PoistaNo huhuh ja vielä kerran huh. Jos minulla on mielestäsi kauniita kukkia niin onhan nämä sun kokkailusi ja muut jutut aivan uskomattomia..siis jos ajatellaan itseni toteuttaa. -D
VastaaPoistaNo hih... räpeltäminen on lempipuuhaani... oikeasti en osaa kasvattaa ja tehdä ruokiakaan minkään ohjeen mukaan. Räpellän omiani - mitä sattuu olemaan ja kahta kertaa en osaa ittekään tehdä samanlaista...
PoistaMinäkin kasvatan yrtit kaupan valmiista ruukuista, onnistuu takuuvarmasti. Tillit ja ruohosipulit ei onnistuneet täälläkään ahkerasta kastelusta huolimatta. Onhan ne omassa maassa kasvatetut paljon makoisampia kuin kaupan myrkyillä kyllästetyt.
VastaaPoistaTilliä en ole tainnut saada koskaan "jatkamaan satoa" kaupan ruukusta. Tänä vuonna en kokeillutkaan - pitääpä yrittää taas ensikesänä. Ruohosipuli tuppaa kyllä villiintymään, kun laittaa sitä vaaleanpunaista lannoitetta hippusen veden joukkoon.
PoistaKevyesti kesä vaihtuu syksyyn. Ihan helposti jää jokin asetelma koristamaan muutaman kuukauden toisensa yli. Herkullista tarjottavaa.
VastaaPoistaHih - juu... voitaneen puhua "kausi! - asetelmista... Repolaisen motivaatio-kausista riippuu paljon, koska ne uusiutuu... joskus tiheään ja joskus harvoin. Lapsenlapset yleensä vauhdittaa motivaatiota
PoistaOn silmänruokaa ja suussa maistuvaa ruokaa postaus tulvillaaan. Minulla ei ole kasvimaata, joten ruukuissa kasvatan, mitä kasvatan, GTykkään tehdä myös wokkiruokaa ja tällä hetkellä maistuu kaskinauris wokeissani vallan erinomaiselta.
VastaaPoistaWokit on kyllä kivoja ja helppoja - mutta mitenhän niitä ei tule tehtyä kuin syksyisin kotona. Pakussa sentään läpi kesän... risukeittimen päälle pannu ja kaikkea mahdollista vaan pannulle, aina tulee hyvää!!
PoistaWauu, mitä olet taas saanut aikaan! Upeita asetelmia sekä herkkuja puutarhan sadosta! Jos huomenna sää sallii, taidan tarttua minäkin moisiin puuhiin viikonlopun reissaamisen jälkeen.
VastaaPoistaRentoa uutta viikkoa!
Reissaaminen on niin mukavaa - taitaisin mieluiten aina olla reisussa, hih... mutta onhan se kiva kyllä kotonakin puuhastella.
PoistaMieluisinta kotona on viettää aikaa räpeltäen keittiössä, tai pikku ateljeessani... eli sotkea ellei ruoalla, niin paperinsilpuilla.
Syksyllä on kaalit, kesäkurpitsat, porkkanat, yrtit, sipulit yms yms. Sienet ja marjat kanssa. Tykkään!
VastaaPoistaJuurikin näin - tuo luettelo on mieluisaa täälläkin... paitsi että mulla on joku hahmotushäiriö sienien suhteen... ne ei osu silmiini metsässä. Onneksi on ystävien kanssa näitä YYA-sopimuksia... vaihdannaistaloutta.
PoistaTosi huikeita asetelmia ja nuo ruokakuvatkin hivelisilmiä eli melkoisesti ”silmäkarkkia”.
VastaaPoistaKaunis kiitos! Jospa tosiaan auttaisi "karkkinälkään"
PoistaSöpöt asetelmat :)
VastaaPoistaMinä satsasin tänä vuonna kesäkukkiin, koska oli niitä juhlia. Heikoimmat ovat jo kuolleet, mutta kiinanruusu kukkii edelleen upeasti, samoin puurunkoinen verenpisara. Asetelmia tulee tehtyä enää kovin harvakseltaan. Portaiden ulkoruukkuun teen jotain sitten, kun verenpisara lopettaa kukkimisen.
Omenahommissa olen ollut minäkin. Poimin mökiltä kassilisen omppuja ja naapurin omenapuu pudottelee koko ajan omenia pihallemme. Molemmat omenat ovat sen verran kehnoja, että niitä ei kukaan syö sellaisenaan. Teen niistä piirakkaa ja sosetta.
Juhlasatsaus.... hih... tulee mieleen meidän ylppäri- ym. juhlien ruuhkavuodet.... ostin terassille sellaisia amppelikukkia ja kädet ristissä niille juttelin, että pysykää elossa edes juhliin saakka... joskus rukouksiin vastattiin, aina ei!! Ilmonkos nuorimmainen lausuikin nuo kuuluisat sanat:"Kukat tekee itsarin äidin hoidossa!" Silloin alkoi sellaisiin "laadukkaisiin" ja mahdollisimman aidon näkösiin kangaskukkiin satsaaminen. Hih - eniten huvittaa, kun iso kangashortensia teki saman tempun kuin aidot aiemmin.... häivytti värit! Lie ollut liian aurinkoisessa paikassa... eli aikoihin on eletty, kun kangaskukatkin tekee itsarin seurassani!!
Poista