maanantai 29. huhtikuuta 2024

3 Kuvaa Huhtikuulta

Huh-huh huhtikuu... olit kyllä hurja kuukausi.... 
hurjasti tapahtui - niin paljon, että postaamisetkin kulkee ihan jälkijunassa.

Tässä kuussa on askarreltu paljon, tanssittu paljon,
pyöräilty paljon, opiskeltu paljon (jännityksellä odotan paria viimeistä tenttiä...)
hikoiltu paljon ja monipuolisesti.... joten aloitetaanpa 3kuvan sarja,
johon inspiroi Kristiina hauskalla 3kuvaa kuussa haasteellaan.

HIKOILLA

Hikisimmät jumpat tarjoaa The Trip spinning tunnit,
jossa leffateatterin kokoinen valkokangas luo maisemat polkaisuille. 

Ainakin kerran, mieluummin pari kertaa viikossa on pyritty
mahdutettamaan hikitreeni polkaisten talvikuukausiin,
kun kunnon fillarinsatulassa istuminen on vähäisempää...

Rakas liikuntaharrastus Steplauta jumpat tarjoaa myös mahdollisuuden 
HULLUTTELLA

Parasta pyöritystä - pysytkö pyörtymättä mukana, hih?
Pertsa on kyllä niin suvereeni ohjaaja
- ei näitä auringonsäde muodostelmia ja 9laudan (per nuppi) steppejä
ihan joka ohjaaja keksi ja pysty ohjaamaan.  
Tätä hulluttelua on lauantaisin.


Liikunnan parissa jatketaan kolmaskin H
Fillarointi alkaa Äffällä, mutta se tarjoaa niin ihanan mahdollisuuden 
HURJASTELLA


Eilen polkaistiin Pyhäjärven ympäri - reilut 74km.
Tämä kuva ei ole sieltä, vaan Marokosta viime marraskuussa.
Valikoitui siksi, kun näyttää hurjemmalta kuin vanha Turuntie Säkylästä Turkuun.

Pyhäjärven kierroksesta teen oman postauksen...
Hurjastelua kai sekin oli... mutta treenitahtia on pakko kiihdyttää... 
sillä elämämme huikein pyöräilyseikkailu lähestyy... 
Kuukauden päästä pitäisi olla polkaistuna jo monena päivänä
puolet pidempiä päiväpolkaisuja!!

27 kommenttia:

  1. Juku te ootte kyllä sellaset sporttiset yksilöt, että menoa ja vauhtia piisaa...upeeta mahtavaa🎉
    Huikeeta vappua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liike on kyllä sellainen lääke; vähän kaikkeen... pahinkin murjotus ja mielipaha lievittyy kun pääsee liikkeelle ja sitten se vauhti ihan vie... niin mietteet kuin jalat mennessään... äidin- ja isänkin maidossa lienen tuon "lääkkeen" saanut... aina sanottu levottomaksi... elementissäni olen, kun etenen... uusiin suuntiin kokemattomiin!! Huikea Wappuvauhtikin ollut - kunhan malttaa sen verran istahtaa, muuallekin kuin satulaan - niin saa aikaiseksi upean-upena kuvia wapun-wilskeestä! Toivottavasti myös siellä ollut mieluisa Wappu!

      Poista
  2. Hikoillen, hulllutellen ja hurjastellen, vaan ei hurskastellen 😀 Hienoa!
    Minulla oli joskus tuollainen steppilauta ja DVD jonka tahdittamana jumppasin,
    mutta ei se lopulta ollut minun lajini, kun zumba-DVD:t tulivat markkinoille.
    Tanssi on minun elementtini 🙂 Hyvää vappua teidän porukalle!
    (Kerron sitten kun kortti tulee perille.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oletkos koskaan päässyt kokeilemaan ZumbaSteppiä?
      Meillä yksi ohjaaja vetää sitä - hauskaa, harmillista vain, että hän ei ole vakiohjaaja, vaan käy tuuraamassa, joten harvinaista herkkua kahden lempilajin yhdistäminen... mutta sitäkin nautinnollisempaa sitten, kun mahdollista on ja vakiohjaajat voivat rauhassa lomailla, kun me tanssijat nautimme sijaisten tunneistakin!!
      Ihana Wappu - ja ihanaa kun kortitkin tulivat nopsaan perille - niin hyvän mielen teit minulle ja aina Afrikkaan saakka!! Kiitollinen halaus!!

      Poista
  3. No nuorena sitä vielä jaksaa noita kaikkia. Minä hikoilen hulluttelen ja hurjastelen kun työnnän rollaattoria jyrkässä ylä mäessä.😅

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih - nuorena.... me ollaankin mietitty "jumppapirkkojen" kanssa, että kuinkahan kauan iletään aina eturiviin ängetä tanssimaan ja aerobiccaamaan... no "lopun ikää" - kun eihän me taaempaa mitään nähtäis ja kolhittais rollaattoreillamme muut kumoon... vakipaikat on eturivissä ansaittu, heh heh...

      Poista
  4. Ulrika50v.blogspot.com30. huhtikuuta 2024 klo 7.30

    Mahtava pyörälenkki , kuinka kauan siihen meni aikaa?
    Kivaa vappua !🥳

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pyhäjärven kierros 74km kesti 5h15min lounastaukoineen....

      Poista
  5. Jestas mitä pyöritystä. Kyllä meinasin pökertyä jo pelkästä katsomisesta ja lukemisesta teidän hurjasta menosta. Kivaa vappua!

    VastaaPoista
  6. Huh, kun hengästyttää menotahtinne!
    Aurinkoista vappua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh-ja hih... menojalka kyllä vipattaa niin... liikekannallepanoon on jatkuva jano...

      Poista
  7. Mahtava postaus, aivan lukijakin hengästyy!
    Oi kuinka haluaisin kokeilla tuollaista spinning-paikkaa (mutta arvaa onko täällä maalla sellaisia :)). Seuraamme maantiepyöräilyä ja ihailemme maisemia. Arvaan, että valkokankaalla on komeita näkymiä.
    Myös steppilautailu ja maastopyöräily näyttävät hauskoilta - ja haastavilta. Tsemppiä tulevaan pyöräilyhaasteeseen!
    Onnittelut opintosaavutusten johdosta sekä pirskahtelevan iloista vappua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih - levoton sielu levottomassa kehossa, sitä se kai on...
      Aina olen ollut "menijä" - mutta ongelmat jalkojen kanssa ja niistä toipuminen tähänkin kuntoon ovat saaneet vieläkin levottomammaksi... jotenkin tuntuu, että haluaa ehtiä niin-niin paljon mielekästä, kun se vielä on mahdollista... tajuaa, ettei tästä nuorru...
      Pyöräporukkamme vanhimpia (reilusti) olemme ja toivottavasti emme hidasta toisten tahtia... parhaamme yritämme.
      Wappu on ollut kyllä iloisen pirkskahteleva ja "meneväinen" sekin...

      Poista
  8. Hikoilu, hurjastelu, hulluttelu, kaikessa liikunnan iloa. Reipas ote kolmen kuvan haasteeseen. Minulta meni muisteluksi kuviesi katselu. Steppilautajumpat oli myös minulle kovasti mieleen. Enää ei ole sitä mahdollisuutta. Pyöräilystä tykkäsin, vaikka työmatkat (13+13 km) eivät aina miellyttäneetkään, mutta pakko, kun linja-autovuorot lopetettiin. Kuitenkin pyöräilystä tykkäsin, innostuin jopa polkemaan Uusikaupunki-Kemple noin 600km matkan yhden kesälomani alkajaisiksi. Ah, ne muistot. Itselläsikin varmasti ikimuistoinen tuo Marokon pyöräily.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me ollaan selvästi sukulaissieluja - niin monta yhteistä mieleistä puuhaa.
      Upea polkaisu Uudesta kaupungista Kempeleelle. Missä/miten yövyit matkalla ja kuinka monessa päivässä polkaisit?
      Täällä juuri pakkaillaan tai paremminkin sovitellaan makuualustoja ja makuupusseja kaikkien pyöräilyvermeiden kera matkakasseihin...
      Pyöräileminen on kyllä ollut niin mieluisa tapa nähdä maailmaa... se vauhti niin sopiva, että ennättää oikeasti nähdä ja reitit sellaisia joihin ei autoilla pääse ja kävellen jaksa... siksi pyöräily on vienyt sydämen ja haluaisi kuntonsa pysyvän tällaisena, että voisi nähdä vielä satulasta käsin monta-monta maata ja paikkaa!

      Poista
  9. Huh, minua hirvittää millaisia kilometrimääriä teillä on ohjelmassa. En taitaisi pystyä 74 km ajeluun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pikkuisen hirvittää itseänkin... että luullaankohan me itsestämme liikoja... päiväpolkaisut tulee vaihtelemaan 40-170km välillä. Suurin osa siinä 100 molemmin puolin - siksi on ollut pakko harjoitella. Nauttisi matkasta enemmän, ettei joutuisi huoltoautossa istumaan - toki se on turvanamme... viime kesänä Malawilla meni tosi kepoisasti 130km, mutta oli vain yksi pyöräilypäivä - nyt on 3viikkoa putkeen pyöräilyä.
      Mieluisaa on kyllä... ja teidän tsempeillä iso merkitys!!

      Poista
  10. Ihan tulee kuuma ja hiki jo katsellessa. Steplauta jumpat ei taitaisi minulta onnistua (kaksi titaanilonkkaa omistan)

    VastaaPoista
  11. Huh huh mitä menoa teillä!
    Mutta kuule - jatkakaa treenaamista: jos ja kun viikonloppuna on hyvät treenikelit, niin laittakaa eväät reppuun ja menoksi - ainakin minun tilauksen voi siirtää jollekin sadepäivälle, laitat vain ideat korvan taa. Tarve siirtyy syksyyn, joten saat lisäaikaa 😂

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh-huh huhtikuu... tou-tou-toisenlainen toukokuu... loma jo häämöttää...
      Idea edennyt jo pitkälle... ja sadesää ei haittaa polkaisussakaan... viikonloppuna juhlitaan jo "meitä äitejä" - joten kotona oltava, heh heh...
      Oikeana äitienpäivänä jälkikasvu HelsinkiMaratonilla... joten silloin ei kaakkuja popsita ja yhdessä olla muuta kuin reitin varrella seuraten...

      Poista
    2. Yhdessäoloa se on sekin, kun reitin varrella juoksijoita kannustaa!
      Ai kauhee - tuli kuule mulle mieleen, että minäkin oon ollut joskus muutamana vuonna Naisten Kympillä, juossutkin osan matkaa! Vieläkö moinen tapahtuma on hengissä?
      Olin v. 2001 pääsiäisenä eli maalis-huhtikuussa isossa leikkauksessa ja toukokuussa Naisten Kympillä - joskus kesällä on ollut lääkärin kontrolli ja neurologi on kirjoittanut mun tietoihin "ollut jo Naisten Kympilläkin". Naurattaa yhtä paljon kuin n. 10 vuoden takaiset "huutaa miehelleen jos ehtii" (kiirettä pitää - hih..) ja "mussuttaa" 😂😂😂

      Poista
  12. Vastaukset
    1. huh-huh ja hih-hih... on se jännää kun on mielekästä, niin sitä vaan jaksaa ja jaksaa ja ei malta lopettaa... oli se mielekäs sitten mitä vaan.
      Tärkeintä, että jokainen löytää ne omat mieleisensä - me ja fillarit olemme toisemme löytäneet ja toivottavasti ei tartte toisistamme piiiiiiiiiitkään aikaan luopuakaan.

      Poista
  13. Hurjaa menoa! Siinä ei hikipisara pysy kauaa kehossa kiinni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih - totta, fillarointi on kyllä siitä hauska laji, ettei edes hiki tule... ilmavirta kuivattaa sen.. muistan hurjan hellekesän 2021 Ahvananmaalla... kaikki valitti hurjaa hellettä ja nousihan se celsius yli 30, mutta fillarilla viilettäessä melkein "kylmä" - hiki tuli aina vasta pysähtyessä. Silloin opittiin, ettei kannata pysähdellä - ainakaan helteellä, ennenkuin rantaan pulahtamaan....

      Poista
  14. Ai että miten ihanalta näyttikin step-lautatunti, tulisin heti mukaan jos tunnit olisi vähän lähempänä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja ai että miten ihanaa olisi saada sinut jumppaseuraksi!!

      Poista

Kiitos kiinnostuksestasi sivujani kohtaan.
Pienen pienikin kommentti
lämmittää AINA SUURESTI mieltä!