Vikkelän valkoinen viikonloppu

Päivää aiemmin oli vielä vihreää...

pannukakku siis...

Luonnon inspiroimana pannukakkuni(kin) muuttui valkoiseksi...

Yhtä simppeli ohje kuin edeltäjänsä. 
Monitoimikoneella sipulit ja kukkakaalit mössöksi, 
lopuksi fetajuusto ja munat
ja tällä kertaa jääkaapin loput juustoraasteet päälle, 
oli pussin pohjilla parmesaania sekä emmentaalia
- ei ole enää. 

Loppuajaksi heitin paistoksen päälle lämpenemään eilisen jämät,
eli pari mantelijauho-juustokuorrutettua kananpalaa päälle.

Tämmöttis se nälkä sitten lähti kiireisen vikkelän viikonloppun viimeisenä päivänä!
Ukkokultakaan ei nikotellut pannukakun vuoksi....
Tämä ei ollut yhtä pelottava kuin se vihreä. 
Maultaan onneksi kelpasi molemmat!

Kyllä kelpasi ihan valmiillekin istahtaa:
kauniin keväiseen ja maukkaaseen pöytään ystävien tykönä!!

Perinteinen peli-iltamme on tavannut olla helmikuussa... 
mutta mitä enemmän tätä ikää tulee, niin kiireisemmiksi muutumme.

Pytyistä kisailtiin vasta maaliskuun puolivälissä.... 
(no onhan yhdet perinteiset glögitkin vielä juomatta, joten kiirekkös tässä on)

Ei muuten tullut "Poika kotiin" (eikä tyttökään) tänä vuonna... 
vuoden tuo komeus meidän makkarin hyllyllä komeilikin...
Hieman katkeruutta - mutta enemmän iloa silti kolmen lajin jälkeen oli ilmassa.

Väsyneempi versio mummoa&ukkoa ulkoilutti
yhtä lapsenlasta viikonlopun päätteeksi...
shoppailua, sankarin pizzailua ja lumienkelin tekoa (se piristi kyllä)
- kyllä oli vikkelän valkoinen viikonloppu!!

Moni taivasteli lumentuloa - hih... minusta se oli ihanaa...
Ei ole huonoja säitä, on vain huonoja varusteita...
pitääkö ne lumikolat, talvimaiharit ym:t liian aikaisin pakata pois?
Ihana fiilishän se oli Pyhän Patrikin päivänä tehdä lumienkeleitä
ihan puhtaan valkoiseen lumeen... piristi!!


Vielä viittaus edelliseen postaukseen, käy nappaamassa sieltä VÄRIhaaste!