lauantai 2. joulukuuta 2023

Maanjäristyksen jäljissä


Tänä syksynä toivon, että talvi ja kylmä saapuisi Atlasvuorille mahdollisimman myöhään! Tuhannet kotinsa maanjäristyksessä menettäneet asuvat teltoissa! Telttarivit ovat kilometrien mittaiset, kun jatkeena on armeijan teltat-he ovat auttamassa jälleenrakennuksessa ja varsinkin teiden/polkujen kunnostuksessa!

Valtio tukee kunnostustöistä ja varsinkin teihin satsataan nyt niin, että ne kestäisivät mahdollisen seuraavan mannerlaatan työntymisen seuraamukset! 
Pahinta maanjäristyksessä oli, ettei apua vuorille saatu mitään kautta-tiet/polut ja yhteydet katkesi kokonaan!

Valtavat kivenlohkareet (joita ei miesvoimin nostettu) ja toisaalla valtavat railot saimme mekin kokea -vaikka paljon oli jo korjattu!


Tiet rakennetaan nyt sementistä! 
Rakennustyö oli ripeää - sillä vuorille mennessä ajoimme tuota toista puolta ja parin yön jälkeen palatessa toista-tietä oli edistynyt kolmessa kohdin yli 100m!
Kaivinkoneella oli päästy mitä ihmeellisimpiin paikkoihin!

Alla kuvakimara Marrakeshista tuhoineen! Niistä uutisoitiin paljon, mutta ne oli turistin silmään paljon vaatimattomammat kuin mitä vuoriston tuhot!
Toki kallisarvoisen ikivanhojen rakennusten tuhot on mittavat ja perustukset korjattava hyvin-sillä lohkeamat vaikuttavat rakenteisiin, eikä kaikkiin päässyt sortumavaarab vuoksi sisälle! 
Me museoita ja sisätiloja vierastavat emme jääneet mitään paitsi-ulkoapäin oltaisiin tutkailtu jokatapauksessa!
Koutoubian moskeija! Senärakenteiden vahvistaminen ja tornin vaurioita korjattiin nosturin kera, jotenkin se oli saatu torniin! 
Medinan läpi piti tietenkin kävellä, mutta emme todellakaan pysähtyneet käärmeenlumojien luokse, vaan ihastelimme mieluummin notkeaa jalkapalloilija tyttöä! 
Pitihän se vielä puikkelehtia Soukin kapeilla kaduilla! 




Sen verran eksyttiin sisälle, että kuvattiin Bahian palatsin Riad
-upea sisäpiha!

Kulttuuria kerrakseen… tämän köpöttelypäivän päätteeksi hypättiin bussiin ja suunnattiin rannikolle!

16 kommenttia:

  1. Kaikki on niin erilaista. Upea tuo viimeisen kuvan katto (kattohan se kai on?).
    Varmasti vaikeaa tuo jälleenrakentaminen epätasaisissa maastoissa. Onkohan se betoni sen kestävämpää, sitä jäin miettimään.
    Jalkapallosta en juurikaan tiedä, mutta tuossa asennossa en ole koskaan pelaajia nähnyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu - katto se oli.... ja palats olisi varmaan ollut tosi upea kauttaaltaan sisältäkin sisältäen vaikka mitä historiikkiä, mutta meillä on joku outo sisäpaikkojen kammo.... ei vaan pysty mennä kiertelemään muiden ihmisten kanssa.
      Moni oli opastetulla kierroksella, mutta en jaksaisi kuunnella, kun en kuitenkaan muistaisi mitään.... jonkun ajan kuluttua... janosi vaan tavallisten tätä päivää elävien ihmisten pariin - kuulemaan heidän elostaan.
      Ja tämä tyttö on todella hyvä jalkapalloilija(kin) - Marokko edistyksellinen Afrikan maa, kun siellä on naistenkin ammatilais jalkapallojoukkue.... muslimimaassa todella edistyksellistä, kun ponnarit vapaana viipottavat kentällä.
      Betoni on aiempiin hiekkateihin verrattuna suorastaan massiivista - ja pohjat tehdään nyt järeistä kivistä - sitä siellä vuoristossa riittää! Taloihinkin rakentavat nyt kivijalkoja aiempien puu/lautarakenteiden sijaan... tili oikeasti mieleen Kolme pientä possua satu... Iso paha susi (=maanjäristys) tuli ja "puhalsi" talot ihan lautaröykkiöiksi.

      Poista
  2. Kuvat ja kertomuksesi... Miten etuoikeutettu olenkaan, vaikka vähän siipeeni sainkin. Minulla on kuitenkin ehjä, lämmin koti - monelta Marokossa meni kaikki 😢 ja silti he jatkavat elämää hymyillen. Oppimisen paikka.

    Kortti tuli ehjänä perille ja on juuri niin upea kuin kuvissa - KIITOS ❤️
    Muut kortit on toimitettu perille ja "ooh, aah" huokaukset kertoivat kaiken 🥰🤗 Ötököitä siliteltiin ja ihmeteltiin pitkään ja sudokuakin yritettiin ratkaista ☺️ Ketut veivät Siskon sydämen täysin - kiitos kiitos kiitos; teit synttäreistä upeat 🤗🥰🤗

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi lämmin kiitos Pöllö kauniista sanoistasi ja ihanaa että matkanne onnistui hyvin - vaikka korva sitten alkoikin tykkäämään kyttyrää!! Toivottavasti olet jo täysin kunnossa ja huh.. kiitollinen, että kanootti tuli ehjänä perille...
      Iloista ja täysin sielun ja ruumiin voimissa olevaa joulunodotusta sinne!! Täälläkin yritetään löytää joulufiilistä... outoa, että se ei meinaa nyt millään tarttua...

      Poista
  3. Melkoista tuhoa maanjäristys on saanut aikaan. Ihmeellistä kuinka pian asukkaat ovat päässeet alkuun paikkojen korjaamisessa, ihailtavaa sinnikkyyttä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta - todellakin ihailtavaa sinnikkyyttä. Siitä keskutelimmekin useammankin kanssa ja kaikilla oli sama vastaus: "Eihän ne asiat korjaamatta parane!" Juurikin näin - ei heillä ole vara jäädä märehtimään asioita, vaan on ryhdyttävä hommiin... talvikin tekee tuloaan, joten pitkää päivää painavat ja onneksi armeija on hälytetty myös apuun.

      Poista
  4. Ihminen on niin voimaton maanjäristyksen sattuessa kohdalle. Itse olen pari kertaa ollut lievässä maanjäristyksessä ja onhan se todella pelottavaa. Aivan hirvittäviä ämä rajut järistykset seuraamuksineen.
    Te kuitenkin onneksi olette pärjäilleet siellä hyvin ja nähneet monia kauniita paikkoja jotka ovat säilyneet tuholta. Toivottavasti uusia järistyksiä ei tule sinne moniin moniin vuosiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niimpä - luonnonvoimien edessä ihminen on todella pieni. Sitä on syytä toivoa, ettei järistyksiä tulisi - edellisistä yli sata vuotta, mutta kuulemma nyt on huomattu, että Afrikanlaatta kiihdyttää vauhtiaan kohti Euroopan laattaa...

      Poista
  5. Upeita paikkoja ja rakennuksia. Aina surettaa kun luonto tai sodat tekevät tuhojaan.
    Moneen kertaan olen (itsekkäästi) ajatellut miten onnekasta on asua Suomessa. 💕

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juurikin näin... Onni on kyllä ollut syntyä Suomeen, tai johonkin hyvinvointivaltioon - mutta tässä pikkuhiljaa olen alkanut miettiä, että näissä hyvinvointivaltioissa aletaan mennä jo ihan sinne toiseen ääripäähän... oma hyvinvointi ei kaihda enää mitään keinoja... kukaan ei ole valmis tekemään enää "huonoja töitä"... ihan tässä mietin, että ensimmäinen kesätyöpaikkani oli mansikkamaa... eipä ollut enää lapsillamme, eikä lapsenlapsilla... kuka ne meidän ruoat poimii, kasvattaa ja sotkumme siivoaa ja meidät ikääntyvät hoitaa... natiivit on niin kouluttautuneita ettei enää...

      Poista
  6. Eipä teidän matkasta ole vaihtelua puuttunut! Ihmisellä on ihmeellinen kyky selvitä jos minkälaisista tuhoista ja vaikeuksista ja rakentaa elämänsä uudelleen. Puhuttelevat kuvat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta - oikean hädän keskellä kasvaa voima ja yritteliäisyys...

      Poista
  7. Teillä on ollut mielenkiintoinen matka. Maanjäristykset saavat usein paljon tuhoa aikaan eri puolilla maailmaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä - luonnonvoimien edessä ihminen on niin pieni, mutta yhdessä ihmisissä on uskomatonta sitkeyttä rakentaa uutta ja luottaa taas tulevaan... sitä ihailimme todella tällä matkalla!

      Poista
  8. Voi miten kauniita yksityiskohtia rakenteissa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, aiempien vuosisatojen arkkitehtuuri - aivan käsittämätöntä!

      Poista

Kiitos kiinnostuksestasi sivujani kohtaan.
Pienen pienikin kommentti
lämmittää AINA SUURESTI mieltä!