Joutuin joulua kohti käy askeleet

Menipäs "miniviikko" vikkelästi ja niin meni myös viikonloppu.
Joutuin Joulua kohti tosiaan....

Perjantaina koukkasin töiden jälkeen äidin kyytiin ja ennätettiin Turun Valonpoluille.
Auts, jokirannassa kävi kunnon viima ja näpit jäätyi kaikesta kuvaamisesta, 
mutta pakkohan se oli tänäkin vuonna muistoja tämän vuoden valoista ottaa.

Valotaide kiertää - oli hauskaa, kun ystäväni kuvasi nyt viikonloppuna samoja pupuja Kuopion torilla, 

joita kuvailtiin toissa vuonna tällää Vartiovuoren mäellä
(vielä kovemmassa pakkasessa silloin)  

Some oli ollut jo pullollaan kuvia valotaiteesta ja jotenkin paikan päällä kaikki olikin paljon pienempää...
Hienoin meistä oli ehdottomasti Samuli Hallan stigAir
joka oli olevasti koottu yliopistolle johtaville portaille Koskenniemenaukiolle. 

Taiteilija itse kuvasikin sitä mittakaavaleikiksi
- kun Stigapelin Suomi-Ruotsi jääkiekkoilijat leijailevat pitsiliinat laskuvarjoinaan vasten tähtitaivasta.

Teatterisilta Viiru ja Pesonen kuosissaan on onneksi yli joulun.
Sinne voi suunnata sitten lastenlasten kanssa vaikka Tapaninpäivän kävelylle - nyt ei kertakaikkiaan tarennut!!


Joten kurvasimme Kupittaan Hirven kautta kotiin ja vällyjen alle glögille... 

Vasta lauantai aamuna lämpenin kunnolla, kun kolmen steplaudan kanssa lemppariohjaaja pisti askelkuviot siihen malliin,
että posket punoitti ja hiki virtasi... ei voi lauantaita paremmin aloittaa.

Jatkolämmöistä huolehti keittiö - pääsin taas räpeltämään yhteen kodin lempparihuoneeseen.

 Pitkiä punajuuria, luumusosetta ja vuohenjuustoa (taas vähän kokeiluja joulua varten).
Illalla kun tuli ystävät pieniin pikkujouluihin ja nimppareitakin juhlisettiin samalla.


Kolmen juuston (mascarpone, cheddar ja voimakas Koskenlaskija) tomaattikeitolla aloitettiin
- tai no, pikkuiset GT:t ihan ensinnä aperitiiveina

Tarkkasilmäisin huomaa, että ystävämme vasen käsi on kipsissä. 
Sitä elellään oikeasti liukkaita aikoja!

Rakastan näperrellä näitä tapas-tyyppisiä napostelulautasia... 
Kätevää, kun voi tehdä ennakkoon ja emäntäkin sitten nauttia juuri "napostellen"
Samalla vähän harjoittelua joulua varten 

- jonkun napostelujutun joulupöytäänkin nuoret "tilasi"

Pääruokana "mun kuuluisaa" pippuripihviä, 
kyytipoikana ne puna-, musta-, ja raitajuuret, sekä maa-artisokan nuput

Ja nimpparisankarille tietty kakkua...

Sunnuntain iltapäivä menikin sitten lapsenlapsen joulunäytöksessä.

Aurajoen viimat vilustutti sen verran, että nokka tukkoisena nousin
jo näin aamuyön tunteina koneelle koostamaan viikonlopun menoa.

Ei voisi viikonloppu vikkelämmin mennä...
Mut josko vielä pari tuntia kokeilisi saada unta - eiköhän se tukkoisuus viikolla katoa, kun taas vauhtiin pääsee...