Malawin Triatlon osa 1. pyöräily

Miten NELJÄ matkasäkkiä voikaan saada NELJÄ naista näin iloiseksi
NELJÄnnen päivän iltana!!

Onkohan numero 4 jatkossa onnennumeroni?

Eli meidän Etiopiaan jääneet matkatavarat saapuivat juuri sopivasti ennen triatlonin alkamista.

Vaikka tapaan olla asenteella
"Kaikesta SELVITÄÄN,
niin olihan se ihan mahtavaa saada pehmustetut pyöräilyhousut ennenkuin...

hypättiin oikeasti satulaan.
Sillä matka Monkey Bayhin olikin 128km,
eikä 80km kuten ennakkotiedoissa oli ollut puhetta.

Pyörät olivat kertakaikkisen loistavat,
ei suinkaan ennakko-oletusten Afrikkalaiset Jopot. 

Ihan innoissaan - sillä fillarointi,
sitä jos mitä oli treenattu
- oikeastaan jo ennen Kapuaa.
Ukkokullan yksi mieluisin harrastus ollut jo yli kymmenen vuotta,
ja jotenkin kummasti minäkin pakun myötä hurahdin totaalisesti maastopyöräilyyn 3-vuotta sitten.

Mun esteet lajiin oli samat kotimaisemat... Ei  niistä vaan jaksanut innostua päivästä toiseen polkea
- mutta kun pääsee uusiin maisemiin, niin jalat rullaa kuin itsekseen.

Ja niin kävi Malawillakin... ihan uskomatonta miten kevyesti voi mennä 130,3km
Sen sijaan sydämessä tuntui aivan kutkuttavan hyvältä,
nautinnolliselta, ihanalta...

Ihan käsittämätön fiilis polkea läpi erilaisten kylien,
rupatella sananen jos toinenkin ohitettavien kanssa
(sillä meidän pyörät oli niin paljon paremmat kuin heidän pyörät)
ja kävelijöitä riitti... osa puhui todella hyvää englantia.... eli kouluun oli päästy ja toivottavasti jatkossa päästää vieläkin paremmin.

Herätimme todella huomiota ollen todella outo näky...
joten fiilis oli kuin Tour de France... ja sehän olikin Tour de Malawi!!
Lapset juoksivat perässämme, aikuiset kannustivat.... tämä kokemus piirtyi sydämeen saakka.  

Matkan varrella oli isompia ja pienempiä toreja

kylien kohdilta sai helposti ostettua matkaevääksi tuoreita hedelmiä - että oli makeita banaaneja.

Välillä Pitstoppeja eläinten vuoksi

Pyykinpesua joella.

Maisema alkoi muuttua yhä vuoristoisemmaksi polkiessamme kohden etelää.
Upeat Baobab puut tuntuivat kasvavan yhä suuremmiksi ja suuremmiksi
- niitä pääsin halailemaan todenteolla matkan edetessä ja kerron vielä niiden viisaudesta enemmän. 

 

  

Meidät viimeiset viisi polkijaa komennettin kyytiin auringon alkaessa laskea
- parin oli noustava kyytiin aiemmin jalkavaivojensa vuoksi.

Suorastaan huikea päivä - jätti kyllä sellaisen poltteen päästä polkemaan uudelleen Afrikkaan.

Kaikki postaukset Malawilta:

Hakuna-matata-Osandandaula

Kohtaamisia Malawilla

Malawin-triatlon-osa-1-Pyöräly

Malawin-triatlon-osa-2-Melonta

4-Yötä-villin-luonnon-keskellä

Malawin-Triatlon-osa-3-huiputus