Kapuamistreenit Amberin linnakkeella

Tänään hypättiin ihan liian pieniin (meille jättiläisille liian mataliin) jeeppeihin ja suunnattiin hieman Jaipurin ulkopuolelle Amberin linnoitukselle, joka komeana kutsui jo bussilla ohiajaessamme kaupunkiin! 

Jeepistä lähestulkoon suoraan olisi voinut hypätä norsun selkään, mutta rinteet suuntaan kuin suuntaan näytti niin kutsuvilta parantaa pakaraa&pohjetta
-eihän tällä reisulla oltu vetäisty vielä yhtään kunnon KAPUAmistreeniä!

Ensimmäisenä tutkittiin tietysti päälinnoitus!

 

Emme malttaneet ottaa opastettua kierrosta Maharazzan&12vaimonsa ”huoneistoesittelyyn”

-vaan päätimme kiertää sen omin nokkineen pikaisesti,

koska lähes jokaikisestä ikkunasta siinsi houkutteleva KAPUAmismaisema seuraavalle huipulle!

Ja onneksi ei otettu sitä ”oikeaa” opastusta, 

sillä yhdessä linnan rakennuttajan Maharaja Man Singhin 12vaimon huoneessa
oli luudan kanssa nuori mies, jolta kysyimme parasta rinnereittiä seuraavalle huipulle!
Ohjeet saimme, mutta paljon muutakin!
Nimittäin sellaisen HUIPPUOPPAAN ja STUDIOkuvaajan seuraksemme
juuri meille sopivaan nopeatempoiseen tahtiin, että oksat pois!
Vieläkin hymyilyttää ja samalla myös harmittaa, koska emme tajunneet ottaa hänestä kuvaa,
vaikka hän otti meistä kokonaisen mallikansiollisen mitä uskomattomampia kuvia
mitä kekseliäimmistä kuvakulmista samalla kun kertoi linnoituksen historiaa! 

Kirjaimellisesti ”luudalla huiskittu” kierros oli komeiden kuvien kanssa ohi vajaassa puolessa tunnissa (oikea kierros olisi kestänyt 1,5h)

Apuva! Ei mahdu näihin päihin niin paljon vuosilukuja ja maharajojen&moguleiden nimiä

-PARAS linnakierros ikinä ja sit vielä suorin reitti jatkaa seuraavalle huipulle!

Tästä se alkoi!! KAPUAminen!

Jyrkkyyttä on vaikea kuvata, mitähän se parhaimmillaan prosenteissa oli??? 

Ainakin 30%, liki Madeiran kaltevuutta!

Kiinanmuurimaiset polut johdattivat meidät huipulle ja etten arvaa kuinka ”Repolaisia Ketutti”,
kun Sporttracker ei ollutkaan mitannut reittiä, voi murrrrr!

Mutta upeat oli näkymät ja ihan kunnon treenistäkin kävi! 

Heippa Amber… piti jeepin perästä sinua kuvata vielä matkatessamme Jaipuriin tekojärvelle,
jossa kuin jäävuoren huippuna komeilee ylimmät kerrokset järvipalatsia
-josta lisää seuraavassa postauksessa!

Suunnattoman suuret kiitokset ihanista aiempien postauksen kommenteista
-en pääse vastaamaan niihin edes anonyyminä!
Joten kiittelen näin yhteisesti - kiitos kun jaksatte seurata matkaamme!

Vaaleanpunainen Jaipur

Delhi vasta heräili, kun hyppäsimme bussiin…

määränpäänä vaaleanpunaiseksi kutsuttu ”pikku”kaupunki Jaipur, vain 3milj. asukasta! 

Muutama linja-autoasema 

ja yksi huoltoasema pysähdys… 

Jaloittelimme katsomaan bensan hintaa

-98oktaaninen 1,08, eli n.1,50€

-vielä kalliimpaa kuin meillä verrattuna tulotasoon!

Tankista/hinnasta ei sitten kuvaa otettu ilman tankkaajaa ja piti vielä odottaa, että hän löysi työlippiksensä päähän! ❤️

Kilometreissä siirtymä oli vain 261km, mutta ajassa hieman yli 4h, vaikka pikavuoro ja pääsääntöisesti reitti kulki moottoritietä! Tosin käyttäjäkunta moottoriteillä ”kirjavampi” kuin meillä ja ei se ajosuuntakaan ollut aina ihan vakio!

Ei ollut vaikeaa arvata lähestymistä Jaipuriin… 

kaikki alkoi muuttua vaaleanpunaiseksi-kojut/talot, katokset

ja naisten vaatteetkin…

No ehkei vaaleanpunaiseksi, mutta todella värikkäiksi! 

Sulauduinko joukkoon? 

Minusta jää Intiaan varmaan tuhansia kuvia

-vaaleat saparoni kiehtovat suunnattomasti! 

Livekuvaakin lähetetään tuon tuosta kotikyliin!

Pulut sentään ovat perinteisiä väreiltään!

Rinkat hotelliin… kartat kouraan ja vaaleanpunaisten muurien sisälle! 

Ensimmäisenä osuimme basaarikujille, jossa bashmina jos toinenkin oli tarjolla,
minä pysyttelin Marimekko-lookissani! 

Shoppailu ei kuulu lomaharrastuksiin,

vaan askeleet vei määrätietoisesti vaikuttavalle Tuulten temppelille! 

Kyllä tunsi itsensä pieneksi! 

 

Toinen ”Must kohde” oli niinikään vaaleanpunainen

= Citypalatsi! 

1500luvun vesisäiliöt toi mieleen Peilitalon!

Ilta päättyi vielä ihanasti vaaleanpunaiseen marakatti-showhun! 

Hyvää yötä! 

Huomenna Kapuamaan Amberin linnoitukselle!

Ja se vielä, että suunnattoman suuret kiitokset ihanista ed. postauksen kommenteista-en vain pääse vastaamaan niihin edes anonyyminä! Joten kiittelen näin ja palaan niihin, kunhan ollaan kotosalla… nyt vielä seikkailua edessä tovi!

Divalina Delhissä

Alle 8tunnissa Finskin suoralla lennolla myötätuulessa Divalin huumaanuttavaan Delhiin! 

Yhdessä pitkässä viikonlopussa Joulu-Juhannus-Wappu ja Uuden vuoden juhlat! 

Hindulainen uusi vuosi on alkanut ja pääsimme kirjaimellisesti Delhin 🧡sykkeeseen! 

Samettiruusuiset Leit saimme kaulaamme jo lentokentällä! 

Kukkien terälehdin koristellut julkiset tilat, katujen varret hurmasi! 

Ganthin tuhkauspaikan koristelu oli tässä kohtaa kestänyt yli tunnin-kuinka upea siitä mahtoikaan tulla…???

 24.10. Divalin, Valon juhlan päivä jatkoi viikonloppua kansallisella vapaapäivällä! 

Delhin kadut olivat aamutuimaan suorastaan aavemaisen hiljaiset

Saavuimme Sikhiläis temppelille auringon noustua usvaiselle taivaalle. Paholaisen polton savut ja pakokaasut tekivät aamupäivän taivaasta usvaisen sumean- lumoavaa, vaikkakaan ei todella puhdasta ilmaa hengitykselle-hiukkaspitoisuuskylttejä näkyi tienvarsilla-minä en niitä osannut tulkita, mutta ukkokultani tuntui vertailevan! 

Päästäkseni kiertämään tuota päivittäin 20tuhatta työtöntä/koditonta, tai muutoin nälkäistä pyyteettömästi ja uskontokuntaan katsomatta ruokkiva temppeliä minut puettiin bandanaan ja sariin! Olin lähtenyt liikkeelle aivan liian kevyissä vaatteissa liikkeellä-mutta kun lämpötila näytti jo +31

Puolilta päivin hiljaisuudesta ei voinut puhua… 

Nyt olimme keskellä Delhin sykkivää sydäntä

Nämä kuvat ovat temppelin jättiläismäisessä keittiöstä! 

Pyyteetöntä hyväintekeväisyyttä!

Vaikuttava kierros! 

Innokkaat polkupyöräriksakuskit saivat houkuteltua meidät kyytiinsä! Suorastaan säälitti, kun taxitolpalla vuorossa oleva kuski oli se kaikista pienin… 

ja me 2isokokoista Eurooppalaista -Auts…

’Very strong Manu’ täytyy kyllä todeta!

Polkaisi meidät läpi todellakin heränneiden basaarikujien aina Intian portille saakka!

Puolilta päivin hiljaisuudesta ei voinut puhua… 

Väkeä oli liikkeellä rukoilen, tanssien ja ilakoiden! 

Aurinko ei ennättänyt edes laskemaan kun ympäri kaupunkia alkoi ilotulitus, joka ei päättynyt vielä edes nukahdettuamme. 

n.4h oli ihasteltu ja sitten vain huoneesta käsin kuunneltu pauketta! 

Me sanoimme Hyvää Yötä, 

sillä bussiliput Jaipuriin odotti aamuvarhaisella lähtijöitä! 

 Delhi ei ollut valmis nukkumaan…

mutta se ei meitä haitannut!