lauantai 27. elokuuta 2022

Aurinkoenergiaa punakaalin&punaviinin kera

Aurinkoa viikonloppuusi!
Työpäivä päättyi Tuorlassa ja sen valtavalle auringonkukkapellolle-sieltä riittää aurinkoa pitkkai aikaa! 
Nappasin mukaan myös pari suloista punakaalia! 
Kaalia, josta olen jo kauan halunnut tehdä ”pihvit”, mutten ole löytänyt tarpeeksi pueniä&kiinteitä!
Tässä ne ovat kavereineen:punaviiniä ja vuohenjuustoa ja paljon muuta sitten ei tarvittukaan, kuin tummaa siirappia joka unohtui tästä kuvasta.

Punakaali”pihvit” marinoitui punaviinissä n.tunnin-kääntelin muutaman kerran-imeytyi paremmin! 
Sitten kuumalle pannulle rapeutta pintaan ja ns. karamelisointi ripauksella tummaa siirappia.
”Pihvit” kannelliseen uunivuokaan. 
Kansi tärkeä, ettei viini-, ja siirapi päässet karkuun, vaan höyrystyivät ja muhittivat kaalit kypsiksi. 
n.30min 200asteessa
Samaista punaviiniä n. desi ja tummaa siirappia n. 1rkl
mulla keittyi kokoon (eli levy pienimmillään ja vispausta välillä) koko prosessin ajan.
Suurustaminen tapahtui vasta siinä vaiheessa kun ”pihvit” meni uuniin. 
Marinadi-viiniin pari teelusikallista tattarijauhoa ja seos kastikkeeseen vispaten ja taas jatkettiin keittymistä kokoon. Maku testattiin vielä ha ainakin rkl siirappia lisää ennen viimeistä vispausta.
Pihvipannu vapautui vuohenjuustoille-muhitutin hitaasti keskilämmöllä n. sentin paksut juustot molemmin puolin kauniin kultaiseksi&rapeiksi 

Aika koota annokset simppelisti muutaman romanasalaatin päälle kerroksittain, ”pihvi”, juusto & soosi ja eikun syömään!

Ja kun en voi teille nyt kaalikeitolla muuttua
- niin lähetän lisää aurinkoenergiaa kuvien muodossa viikonloppuunne!

10 kommenttia:

  1. Vitsi mikä luovuus - hyvältä näyttää! Auringonkukat on niin kauniita!
    Terkkuja Rovaniemeltä! Illalla kännykkä näytti tälle päivälle kolmea pisaraa, joten oli aika yllätys, että aurinko paistaa lähes pilvettömältä taivaalta. Kovin on kotona hiljaista...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipa ihanaa että Roissa aurinko oli vastaanottamassa - toivottavasti muutenkin asiat sujuisi siellä "aurinkoisesti"!

      Poista
  2. Siis voi ihanuuden ihanuus! Tahdon ja haluan kirmata tuolla keskellä auringonkukka peltoa,ihastella ja kerätä
    sylin täydeltä keltaisia energian keltaisia lemppari kukkiani. AAH! Lumoava kuva!
    Ja mitä ihanuutta muutakin sinulla tarjolla maiskis.
    Aurinkoista venetsialais viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih... minäkin halusin kirmata, mutta sateisen aamun jälkeen tennarini tarttuivat märkään multaan ja oli enemmänkin vasrin harkitsevaa gasellimaista jalannostoa, että löysi ihanan kuvakohdan suuremmin sotkematta itseään, kun olin vasta palaveriin menossa!!

      Poista
  3. Upeita auringonkukkakuvis🌻🌻🌻🌻ja nam,punakaalia uunissa herkullisella kastikkeella,
    tuli ihan nälkä.Kaunista viikonloppua Repolainen🌻

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Auringonkukat juuri näin kokonaisina peltoina ovat enemmän kuin hurmaavia... niitä olisi saanut poimiakin, mutta en raskinut, kun olimme (TAAS) lähdössä viikonlopuksi pois kotoa! Vietetäänkös teillä Venetsialaisia/Muinaistulia tai jotain siirtymä"riitti" juhlaa kesästä syksyyn ja jos, niin missä kohdin kalenteria?

      Poista
  4. Kerrassaan upeat auringonkukkapellot!
    Teidän ruuatkin on upeita, joskin vähän hämmentäviä "keksintöjä" :) Meillä ihan peruslasagnettea valmiista kuiva-ainepaketista....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, ihanasti sanottu, että hämmentäviä... sitä punaviinisoosia kyllä joutuu hämmentäänkin totaalisen paljon, no heh heh!!
      Aika-ajoin aina mietin, että pitäisi alkaa järjestää sellaisia maisteluillallisia... ystäville niitä tapaamme aina varsinkin reisuista tehdäkin...milloin milläkin teemalla... nyt on kyllä eräs syys-teema mielessä ruoka"taiteilunkin" suhteen, kun vaan ennättäisi pyytää ystäviä istumaan iltaa... omituisen kiiruinen syksy menossa!

      Poista
  5. Oi miten upea auringonkukkapelto! Olen käynyt monena kesänä poimimassa auringonkukkia joltain Helsingin pellolta. Tänä vuonna olen menettänyt 3 viikonloppua ja siis yli kaksi viikkoa sairastelulle. Taisi jäädä auringonkukat livenä ihailematta. Mutta kuule kurkkaapast tämä postaukseni: https://pikkukepponen.blogspot.com/2020/08/viidakkoretki-helsinkilaisittain.html
    Tuolla kertaa olivat kasvattaneet jotain jättivarsilajiketta ja auringonkukat olivat selvästi miestä pidempiä sellaisia 2,5-3,5 metrisiä. Ihan kuin olisi ollut viidakossa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä meni pitkäksi aikaa voimat pois - mutta ihanaa että suunta parempaan!! Täytyypä vaikka aamukaffella lähteä seikkailemaan sun auringonkukkapellolle... minä olen sellaisella jättikukkapellolla ollut aikanaan Etelä-Saksassa... mutta missähän ne kinofilmikuvat mahtaa olla?!

      Poista

Kiitos kiinnostuksestasi sivujani kohtaan.
Pienen pienikin kommentti
lämmittää AINA SUURESTI mieltä!