Pieni taiteilija minussa raahaa aina Ukko-kullankin taiteen äärelle.
Eikä tällä kertaa minkä tahansa taiteen äärelle,
vaan koko Impressinistisen koulukunnan luojan Glaude Monet'n (1840-1926)
vaaleanpunaiseen taiteilijakotiin, Japanilaiseen- ja perinteiseen puutarhaan
ja vielä viimeiselle leposijalle pieneen Givernyn kylään.
Puutarhassa oli lukuisia taiteen opiskelijoita maalaamassa lummelampia, siltoja
- muistui niin mieleen omat lukioajat... tosin ei ollut mallina Japanilaista puutarhaa,
sen sijaan lukuisia luonnoksia on tehtiin näin tytöt rivissä Pihlajavedeltä
ja Olavinlinnasta, suunnasta jos toisesta.
Taidelukio oli omanlaistansa aikaa!! Äidillä taitaa olla jokunen maalaukseni yhä seinällä kehyksissä.
- muistui niin mieleen omat lukioajat... tosin ei ollut mallina Japanilaista puutarhaa,
sen sijaan lukuisia luonnoksia on tehtiin näin tytöt rivissä Pihlajavedeltä
ja Olavinlinnasta, suunnasta jos toisesta.
Taidelukio oli omanlaistansa aikaa!! Äidillä taitaa olla jokunen maalaukseni yhä seinällä kehyksissä.
Claude Monet' on varsin mielenkiintoinen persoona, ensinnäkin hän "onnistui" elämään vuosikausia samassa taloudessa vaimonsa ja rakastajattarensa kanssa. Luoden ympärillleen ja meille muille jotain niin uniikkia silmän iloa. Impressionisti - suurella sydämellä ja mömmöilijä parhaimmasta päästä.
Talo paljasti, että Glauden paheneva kaihi kyllä "aiheutti" mömmöilyä varsinkin viimeisinä vuosina enenevässä määrin.
Ikänäköhän se jo minullakin... siksikö pidän mömmöilystä?? Hmmm....
Ristiriitaista tässä on, että minä en ole todellakaan puutarha/kasvi/kukka ihminen muutakuin maalien/mömmöjen muodossa.
Mutta ei tuntunut ottavan Claude pahakseen.
Esitteli puutarhaansa niin avoimesti vain tälläiselle pensseli jo silmissään tutkivalle.
Nyt puutarhasta huolehtii täys'päiväisesti 15 puutarhuria.
Talo paljasti, että Glauden paheneva kaihi kyllä "aiheutti" mömmöilyä varsinkin viimeisinä vuosina enenevässä määrin.
Ikänäköhän se jo minullakin... siksikö pidän mömmöilystä?? Hmmm....
Ristiriitaista tässä on, että minä en ole todellakaan puutarha/kasvi/kukka ihminen muutakuin maalien/mömmöjen muodossa.
Mutta ei tuntunut ottavan Claude pahakseen.
Esitteli puutarhaansa niin avoimesti vain tälläiselle pensseli jo silmissään tutkivalle.
Nyt puutarhasta huolehtii täys'päiväisesti 15 puutarhuria.
Monet rakasti myös ruokaa - se näkyy keittiöstäkin!
Mielelläni minäkin olisin täällä kokkaillut!
mutta seuraava postaus tuleekin jo kotikokkailuista!
Itseasiassa minulle tuli ikavä varsinkin kaalia!!
Se on sellaiset ainakin 50-70% ruokavaliostani
- siihen määrään Normandia ei yltänyt,
vaikka toreilta/kaduilta usein kaalia/salaattia nappasinkin lisukkeeksi ainakin aamupaloille.
Kiitos Normandia - avarsit niin II-maailmansodan kuin läntisen Ranskan tietouttamme
historialtaan ja nykypäivältään konkreettisesti.
Ihana seikkailu - jonka muistoihin on kiva palata!
Oo la laa upeeta miten sinulla on energiaa tehdä näitä fantastisia postauksia.
VastaaPoistaRanska on ihana, fantastique... 💙❤️ Tulen huomenissa lukemaan ja katsomaan kaiken.
Au revoir 🌹
Merci beaucoup!! Jääpä talteen itsellekin seikkailut kuvineen! Digi päiväkirja!
PoistaIhanaa seurata näitä teidän upeita reissuja ja katsella reissukuvia
VastaaPoistaLämmin kiitos!!
PoistaIhanaa kirjoittaen käydä reisu itsekkin kuin uudelleen!
Jäsentää mielessään kaiken kokemansa/näkemänsä!
Hienoja kollaaseja.
VastaaPoistaMerci beaucoup!! Kännyllä niin helppoa kuvailla ja yhdistää!
PoistaAlkaako blogin kirjoituskieli muuttua...? :) C´est super!
VastaaPoistaMonet ovat sitä mieltä, että Monet oli hieno taiteilija ja hänen puutarhansa oli upea! Tuo vedessä seisovien puutarhanhoitajien tilanne ei kyllä paljon innostaisi... En taida laittaa puroa meidän pihalle.
Kielitaito saisi kyllä olla laajempi - enkku vain ja saksa paluumatkoilla, ruotsia ei viitsi enää edes kokeilla, sen kanssa niin monta hullua väärinymmärrystä. Mutta mitä Ranskaan tulee, niin siellä nuoret/nuoret aikuiset osasivat/puhuivat todella hyvin englantia edelliskertoihin verrattuna, mutta niistä onkin aikaa (-97 ja 2004). Ja mitä puutarhahommiin tulee - niin minä en innostu niistä edes kuivin housuin!!
PoistaIhana kohde! Olisi tuollakin kiva joskus käydä. Huokailen taas, että olisipa minulla enemmän lomaa, rahaa ja voimia :)
VastaaPoistaMun suosikki taidemuseo koko maailmassa (otokseni on aika kattava) on Musee d'Orsey Pariisissa, jossa on impressionistien töitä. Se on sellainen paikka, jossa elämä hymyilee ja olo on kevyt.
Sulla ON TODELLA kattava museokatsaus... oletko koskaan laskenut kuinka monta museota olet bongannut?
PoistaLomanpuute on krooninen - konkretisoituu varsinkin näin ensimmäisenä lomanjälkeisenä aamuna syystä että uuteen toimintakauteen lähdetään taas ILMAN kolmea todella läheistä työtoveria!!
Ystävättäristä ja hyvistä työkavereista niin moni on jo eläkkeellä... ihan epistä. Miksi olen syntynyt niin myöhään??
Toisaalta pidän työstäni ja iso motivaatio on juuri reissukassan kerryttämiseksi painaa sata lasissa taas parin tunnin päästä!!
Ei silti, teemme reisut tosi minibudjetein-eli näkemisen/kokemisen määrä korvaa laadun,
tai no... laatukin on jokaiselle niin henkilökohtainen mittari.
Meidän laatu on nähdä mahdollisimman paljon NYT kun voimat ja kroppa on vielä nämä mitkä on...
Jotenkin tuntien tätä ihmisen elämänkaarta on myönnettävä itsekin, että suunta on jo ehtoopuolella!
"Idoleinamme" on yhdellä reisulla viereisessä pöydässä illallistanut aivan ihana britti pariskunta (tuolloin 87 ja 89-vuotiaat) joiden kanssa ilta muuten meni pitkäksi... Herra totesi, että kylpylät kannattaa jättää viimeisimmäksi bongauskohteeksi!