lauantai 23. heinäkuuta 2022

"Tour de France" Repolaisittain osa 1

70-80 luvun vaihteessa Richard Geren siivittämät leffat sai aikaan "tutkimusmatkoja"
kirjahyllyn komeassa rivissä seisoviin tietosanakirjoihin.
Yanks; Jenkit leffa vuonna 1979 (Liittoutuneiden vasta kootessaan joukkoja Eurooppaan) on yhä mun tilastoissa se YKKÖNEN!
"Pelastakaa sotamies Ryan" myöhemmin - se on kyllä kattotava nyt uusiksi ihan "maisemoinniltaankin"

Kalkkikivisiä Ranskan rannikoita on kuvattu kyllä monessa muussakin leffassa ja kirjavalikoimaakin löytyy runsaasti,
mm. Regine Deforgesin "Sininen polkupyörä", Lionel Shapiron "Kahdet Jäähyväiset"

Pääsy livenä Normandian maihinnousujen maisemiin kesti suunniteltua kauemmin,
sillä TEMA-matkojen ohjelmistossa vuonna 2020
tarjolla ollut pyöräilymatka Normandian rannikolla peruuntui,
kuten moni muukin tässä parin vuoden aikana.
Viime syksynä, kun aloin tätä 2022 kesää suunnitella,
niin eipä ollutkaan enää kyseistä pyöräilymatkaa tarjolla.

Plan B. omat pyörät&paku systeemillä... varasin jo lauttapaikan Travemündeen kesäkuulle, mutta...
alkoi tulla kaikenlaista muutakin pakollista kesään ja lomaan: häitä, pikkuihmisten hoitoa jne.
Joten ei ihme, että peruin lautan, varsinkin kun löysin lähes ilmaiset lentoliput Pariisiin
(a´69€/nuppi - marraskuussa varattu) 

Jeee... täällä sitä ollaan kirjaimellisesti Ranskan mailla.
Ranskan BlaBla bussit ("Onnibussi") ilahdutti vielä seniorialella.
Sen saa kaikki 58-vuotta täyttäneet.... jee!!!
Pikkuisen huijasin, sillä täytin vasta seikkailun toisena päivänä vaaditut....
Selvästi näytin jo ikäiseltäni, kun ei passista tarkastettu! 😂🤣😅!
Siis huikeat 4,50€/per nuppi Roueniin saakka (yli 200km Pariisista)!
Matkalla näki ihania laajaa maaseutua viljenyksineen ja idyllisiä vuosisadan takaisia pikkukyliä. 

Fiilis maisemineen Seinenkin vilahtaessa
vierellä tuon tuosta
on kuin Interraililla ikään!
Seikkailu on alkanut - hauskaa ja halpaa!

Edellisestä bussiseikkailustamme onkin aikaa. Balkanilla vuonna 2018. 
Tuolloin 5 maata, nyt suunnitelmat ainakin 5 kaupunkia ja 5 maihinnousejen rantaa,
mutta saas kattoa miten toteutuu... seikkailumieli on 100%:nen!

Ensimmäinen stoppi ja yösija Rouenissa - Voi jestas… olinko minä vinossa,
vai nämä iki-ihanat goottilaiseen tyyliin rakennetut talot ja pytingit? 


Rinkat majapaikkaan ja "pikasuihku"kosteuspyyhkein
- sillä nyt näytti, että tutkittavaa meille uteliaille tulisi riittämään.
Varattiin näet jo bussiliput etiäpäin huomiselle.


Rouenin kadetraali, jonka rakentaminen oli kestänyt 600-vuotta suorastaan hämmensi.
Kiikaroimme koristeellisia yksityiskohtia sinne 151metriin saakka. 

1202-1876 vuoden rakennusmenetelmin aikaansaatu,
ilman 3D-tulostimia ja edes sähköisiä apuvälineitä!
Nyt oltiin käsinkosketeltavan taiteen äärellä
ja auringonlaskettua klo 22 upeus sai "ylleen nykyaikaisen väriloiston"
Uskomaton kokemus! 

Uusi aamu valkeni Seinen varrella bussia odoteltaessa ja tulihan se sieltä ja vei meidät 
Etretatiin - valkoisten pystysuorien kalkkikivijyrkänteiden reunalle
ja yhdelle ihmeellisemmälle rannalle. 

Tarkoitus oli yöpyäkin - mutta eipä löytynyt edullisempia majapaikkoja paikanpäältäkään,
kuten ei ennakkoon Bookingistakaan. Tarjolla oli vain 5tähden Villoja
(Ranskalaisten ja Saksalaisten lomat olivat alkaneet 4.7.
joten kaikki normihintaiset majoitukset oli täynnä ja loput,
jotka eivät olleet, pyysivät yöstä älyttömyyksiä)

Niimpä nautimme maisemista ja kiipeilyistä kallioille vain illan viimeiseen bussiin! 
Määränpäänä todella edullinen yösija (24€) impressionistejä; Monet'a, Boudinia ja Courbet'akin inspiroineeseen Honfleurin idylliseen satamakaupunkiin

Illan kajossa ylitimme huikean 2143m pitkän Pont de Normandien
Normandian köysisillan ennen saapumistamme pilkkopimeään Honfleuriin, 
jonka majapaikkaa olikin hieman vaikeaa löytää - sillä se oli totaalisesti toisen talon takana samalla osoitteella...
Hih... kolme kertaa ohi mentyämme Suomalainen ei usko enää googlemapsiin, 
vaan avaa suunsa englannin ja ranskan sekoituksella käsiäkin käyttäen
- jollon ihana edes englantia ymmärtämätön/puhumaton mies soittaa ko numeroon
ja neuvoo vain menemään porttikongista sisään talon taakse
ja siellähän se ikkunaton bed and billow oli.... ihana vuode ja siis meiltä kahdelta 24€!!
Joten aamuun saakka meni, ennenkuin näimme, mitä kauniin portin takaa löytykään
Ja sieltähän löytyi vaikka mitä...
jo aamupalalle suunnatessa padottuun satamaan ja aurinko piirsi kadut uudelleen veteen.
Sitä söi niin hitaasti kuin vain osasi, että sai katsella tätä upeaa väriloistoa ja auringon taidetta.


Taustalla kaikui ihanasti nostalginen karusellin musiikki ja kun aamupalan jälkeen kävelimme lähemmäksi karusellia,
niin Normandian upeimmat maisemat kiisivät silmissämme taidemaalauksina. 


Pian edessämme olikin Eglise Sainte Catherine,
veneenrakentajien 1400-luvulla aloittama ensimmäinen "laiva" erillisellä kirkkotornillaan
täydentyi toisella "laivalla" vuosisataa myöhemmin. 


Upea paanumainen pinta on tehty Touquesin havumetsän puista, joiden ohi ajoimme jatkaessamme matkaa, 
mutta bussin ikkunat olivat niin likaiset, etten saanut noista "ikihongista"
 - kuusiahan ne kyllä olivat, kelvollisia kuvia!!
 
Ollessaan Calvadosin departementissa piipahdimme tietenkin heti maistamaan Calvatosia,
kun näimme pienen omenapuutarhan ja kyltin 
ja arvatkaas muuten miten tuo omena on saatu tuonne pulloon???? 

 

Calvatosta ranskalaisten juustojen kanssa siemaillessa vailla tarkempaa suunnitelmaa olevat seikkailijat pähkäili,
että suuntaammeko
jo maihinnousujen sotatantereille
- vai palaisimmeko Le Havren satamakaupunkiin???

Emme nimittäin saaneet D Day Touria kuin vasta ylihuomiselle...
Le Havresta löytyisi rannan tuntumasta edullinen majapaikka ja pääsisimme ajamaan uudelleen päivän valossa tuon upean Normandian riippusillan.
Samalla jäisi aikaa pulahtaa Atlannin "aaltoihin" - sillä lämpötila oli +43....
vielä illallakin (klo 21.10) apteekin mittari
näytti +40.

Lämpötila teki päätöksen puolestamme...
Tour ylihuomiselle ja me kiireettömästi rannalle...
Googlen mukaan Honfleurissa näytti ison puistoalueen jälkeen olevan
rantaviivaa silmänkantamattomiin ja oikeassa Google olikin,
MUTTA...
nousu- ja laskuveden aikataulut ei todellakaan ole vielä hallussa....
Upea ranta kyllä löytyi - vettä sen sijaan EI!!

Tässäpä meikäläinen "virkistyy" kuin kala kuivalla maalla 
Eikä ollut aikaa jäädä enempää odottelemaan nousuveden aikaa.
Rantabulevardia kävellessä vastaan tuli lukuisasti perheitä suurten uimalelujen kera,
 joten pian olisi ollut vettä...


Me olimme siinä vaiheessa jo bussissa ja uudelleen taustalla näkyvällä Normandian sillalla....

Seinen voi ylittää vaikka kuinka monta kertaa - siihen ei kyllästy!!

ja turha hötkyillä.... eiköhän sitä vielä pulahdeta Atlannin aaltoihin.
Nyt vaan nousuvesi ja bussi aikataulut osuu kokoajan yksiin...

jatkoa siis seuraa.... osa 2
Coming soon....😂🤣

7 kommenttia:

  1. Ooh, mikä reissu ♡ Mielenkiintoinen ja inspiroiva matkapostaus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Tarja - nyt ollaan jo paluumatkalla ja postauksia tulee vielä useita tältä seikkailulta;
      toivottavasti ette kyllästy!!

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Oli kyllä ihanaa reissata.... reisu reisulta se vaan muuttuu kivemmaksi ja kivemmaksi....

      Poista
  3. Hyvä ihme, miten pitkä silta! Pelottiko ylittäminen? No ei varmaan teitä ainakaan :)
    Miten tuo omena on päätynyt tuonne pulloon, vai onko näköharha kenties?
    Varsin ailahtelevainen tuo vedenraja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin jo meidät tunnet, ei pelottanut... eikä edes Japanissa Akashi-Kaikyōn liki puolet pidemmällä sillalla. Siellä pääsi tallustelemaan lasiselle pohjallekin - tämä hurautettiin vain bussilla.
      Omppu ei ole näköharha, vaan ihan oikeasti pullo kiinnitetään kukintavaiheessa omenapuuhun ja omppu kasvaa sinne pullon sisään. Pitäisiköhän ensi keväänä yrittää itsekin...

      Poista
    2. Todellako! Ensi keväänä minä laitan jokaisen omenan päälle pullon, naapureillekin jotain ihmeteltävää ;) Siis mikäli meidän omenapuut taas selviää talven ja pupujen yli. Tänä vuonna meni taas yksi vaihtoon.

      Poista

Kiitos kiinnostuksestasi sivujani kohtaan.
Pienen pienikin kommentti
lämmittää AINA SUURESTI mieltä!