Pitkä Perjantai oli oikeasti piiiiiitkä!
Tai ainakin energiaa riitti vielä iltalenkillekin!
Johtuikohan energisyys siitä viinitilan lounaasta-niin niin tuoretta ja auringon kypsyttämää kaikkea ja kun kyytipoikana maan mainioita viinejä!
Mut tosiaan iltalenkille suunnattiin vielä
Italian ”Haminaan” , eli Locorotondoon
(kuva Googlesta)
”Pyöreä kylä” on Italian kauneimpien kylien listalla (”Borghi più belli d’Italia”).
Iltalenkille lähdettiin sillä riskillä, että jollei bussi pitkäperjantain iltana kulje enää takaisin,
Iltalenkille lähdettiin sillä riskillä, että jollei bussi pitkäperjantain iltana kulje enää takaisin,
niin matkaa on vain 7km takaisin Alberobelloon – se nyt menee vaikka iltalenkkinä auringonlaskua ihaillen! Bussi kulki…
Eikä se ollut mikä tahansa lenkki, vaan alkoi varsin hauskalla rapputreenillä! Rinne pyöreään kaupunkiin oli kyllä niin hurmaava sekoitus villiintynyttä kukkaniittyä ja vanhoja kiviportaita! Vasta yläpäässä tajuttiin,
että reitti on suljettu-portti oli vahvasti lukossa yläpäässä, mutta onneksi srn verran vikkelät kintut, että kiivettiin aidan yli ja oltiinkin mitä hurmaavimmassa valkoisessa labyrintti kaupungissa!
Katujen sokkeloista löytyi ihania taidekauppoja, joita taiteilijat itse pitivät! Myös katujen, valkoiseksi kalkittujen seinien ja rappujen väriloisto kukkasin ja muin somistein oli käsittämätöntä!
Teki mieli tuon tuosta pysähtyä kuvaamaan!
Lankalauantaina heipattiin Alberobelloon trullot ja hurautettiin Bariin, eli Apulian pääkaupunkiin, josta ennätettiin pari päivää sitten näkemään vain lentokenttä.
Kylläpä kaduilla olikin todellinen kuhina. Mieluusti hakisin ittekkin tällaisesta kojusta tuoreet vihannekset vaikka päivittäin
ja pastakadulta tuoreet pastat! Että niiden tekeminen kävi näppärästi!
Pyhän Nikolauksen Basilicalle osuimme parhaaseen aikaan! Ylösnousemuksen Pääsiäiskulue lähti juuri matkaan ja patsaat ei todellakaan olleet kevyitä-niin monta raavasta Italialaismiestä tarvittiin kutakin kantamaan!Pyhän Nikolauksen patsaan Barin kaupungille?
Vanhasta kaupungista siirryimme ”uudelle” puolelle
ja Barin romanttisille rantakaduille,
josta keskiajan pyhiinvaeltajat ja ristiretkeläiset aloittivat merimatkan kohti
pyhää maata.
Kalastajat saapuivat juuri saaliinein satamaan ja onnistuivat tekemään meillekin ennenkokemattoman kalalautasen -en ole edes tiennyt, että merisiilejä voi syödä!
Aina oppii uutta!
Ristiin-rastiin Barissa ja päätimme juuri, että huomenna nokka kohti luolakaupunki Materaa, sitä on niin mini suositellut!
Aivan ihanan näköisiä paikkoja! Huippua matkan jatkoa teille! <3
VastaaPoistaLämmin kiitos Satu! Helppoa&ihanaa täällä on ollut seikkailla!
PoistaMahtava seikkailla Saapasmaassa näin postauksesi myötä!
VastaaPoistaKiitos - kiva kun kuljet matkaa kanssani!!
PoistaBlogi itsessään kun rupesi temppuilemaan oikein kunnolla.
Valtavasti katsottavaa! Välittyy kuvistakin vaikka mitä, saati sitten paikan päällä.
VastaaPoistaTuo kalalautanen olisi kyllä jäänyt minulta koskematta ;D
Hih, kalalautanen oli kyllä runsas meille kahdellekin,
Poistajoten ihan kaikkea ei saatu alas tuosta mustekalasta, mutta kaikkia maisteltiin ihan kunnolla!!
Merisiilin syötävyys kyllä yllätti - sokkotestissä en olisi erottanut osterista
- ei ole vielä niin jalostunut makuaisti mereneläviin, mutta kaikkea aina innokas maistelemaan.
Miltä merisiili maistui? Tiedän, että sitä voi syödä, mutta en ole ikinä maistanut?
VastaaPoistaSokkotestissä en ehkä erottaisi merisiilin =UNIn makua simpukasta, muuta kuin koostumuksesta
Poista- merisiili suorastaan sulaa suuhun, ei ollut yhtään sitkeä/pureskeltava - hmm. ne 5 oranssia "pussia" ovat kuulemma merisiilin kivekset... hih!! Sitruunaa kyllä puristin reilusti päälle ja ainakin saimme niitä todella tuoreena/elävänä, jolloin ne parhaita ovatkin!!